19 extreme-elämystä, jotka haluaisin kokea maailmalla

Saako elämykset ja adrenaliini sinut innostumaan? Haluisitko kokea mahdollisimman monta extreme-elämystä? Jos vastasit kumpaankin kyllä, niin luulen sun innostuvan näistä vinkeistä. Selvittelin joululomalla omaksi ilokseni mahdollisimman montaa extreme-elämystä, mitä maailmalla voisi kokea. Innostuin tästä tutkimusprojektista sen verran paljon, että halusin jakaa löytöjäni myös eteenpäin. En asettanut mitään rajoitteita kohteen sijainnin suhteen, koska ainakin itse voisin muodostaa kokonaisen lomamatkan vain jonkun näistä ympärille, haha.

Pitää kyllä varoituksen sanana heti alkuun mainita, että tuskin olen koskaan kirjoittanut yhtä itseään toistavaa tekstiä. Rakastan kaikkia aktiviteetteja, erityisesti niitä, joissa voi tuntea kunnolla elävänsä. Innostuminen siis paistaa avoimesti läpi tekstin kuin pienellä lapsella. Tuntuu, että viime vuoden adrenaliinit olivat lähinnä etätyöpisteen ja treenien välissä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta jäin kaipaamaan jotain jännistystä ja riskiä.

Mutta hei, 19 huisia extreme-elämystä, ootko valmis?

1. Benjihyppy Europa-sillalta, Itävalta

Haaveilin Eurooppa-sillan benjihypystä jo asuessani Itävallassa vuonna 2012. Olin silloin töissä Stubaier Gletscherin hiihtokeskuksella talvikauden ja aina matkalla hiihtokeskukselta ajoimme tämän yhden Euroopan korkeimman sillan yli matkalla Innsbruckiin. Benjihyppy ei kuitenkaan ollut mahdollista vielä talvikauden aikana, kun asuin Itävallassa ja tuo 192m korkea benjihyppy jäi silloin kokematta. Vuonna 2019 olin suunnitellut jo tohkeissani uutta mahdollisuutta hypätä kyseisen benjin, mutta auto hajosi Etelä-Saksan vuorille ja hyppyyn suunniteltu aika vietettiinkin sitten autokorjaamolla.

Tämä 192m korkea benjihyppy ei suinkaan ole vielä maailman korkein benji, näemmä tämän Kilroyn listan mukaan niitä löytyy vielä neljä tätäkin hurjempaa versiota. Kuitenkin, maisemat Eurooppa-sillalta hurjaan kauniiseen ja kauhistuttavaan alppirotkoon kutkuttavat minua tällä hetkellä näistä ylivoimaisesti eniten.

Rupert Hirner -benjin nettisivut

2. Gelmer funikulaari ihan must Sveitsissä

Kun pikkusisko sai kuulla pääsevänsä Sveitsiin vaihtoon kevääksi 2020, suunnittelin jo innoissani pikkusiskon kanssa visiittiä Gelmerin funikulaarille, mikä on kuulemma Euroopan syvin funikulaari. Nooo, pikkusiskon vaihto jäi sen verran lyhyeksi, etten ehtinyt edes vierailulle. Buu.

Ensi kerralla Keski-Euroopassa kannattaakin siis laittaa navigaattoriin: Grimselstrasse 19, 3864 Guttannen, Sveitsi

Harmi, etten istunut Turun funikulaarin suunnittelupalavereissa… 😀

3. Laskuvarjohyppy Wanakassa, Uudessa-Seelannissa

Vuonna 2016 vietin 24-vuotissynttäreitäni reppureissulla Uuden-Seelannin ihanassa Wanakassa ja haaveilin laskuvarjohypystä. Tästä olen haaveillut jo pidemmän tovin ja edelleen harmittaa, että jossain budjettituskissani jätin laskuvarjohypyn tuolloin hyppäämättä. Kieltämättä laskuvarjohyppy saa mun sydämen hyppäämään jo pelkästä ajatuksesta kurkkuun, mutta en uskoisi katuvani hetkeäkään tästä elämyksestä laskeutumisen jälkeen. Vielä joku päivä, for sure!

Onneksi Rinkkaprinsessa on ymmärtänyt tarttua tähän huisiin elämykseen ja juurikin Wanakassa, täältä pääset fiilistelemään hänen kokemustaan.

4. Kuumailmapallolento Baganissa, Kappadokiassa tai Afrikan safarilla

Kuinka siistiä olisi kuumailmapallolento auringonnousussa? No ihan super! Varsinkin jos sen pääsisi ensimmäistä kertaa kokemaan esimerkiksi Baganissa, Myanmarissa. Mahtavia reissukertomuksia henkeäsalpaavine kuumailmapallokuvineen pääsee lukemaan esimerkiksi Muuttolinnun ja Aurinkorasvaa ja aloe veeraa -blogeista. 🙂

Lisäksi esimerkiksi Kenian Masai Marassa on tavanomaisen autosafarin safarin sijaan mahdollista siirtää safarikokemus lintuperspekstiiviin ja katsella villieläimiä yläilmoista. Safarielämys on autollakin kuitenkin aivan huisi, täältä vinkkejä kuinka Masai Maran safarin voi toteuttaa edullisesti omatoimisesti.

Ainiin, eikä hullumpi olisi kuumailmapallolento Turkin Kappadokian yllä. Täältä pääset ihastelemaan Terveiset päiväntasaajalta -blogin Sandran huikeita terveisiä kuumailmapallolennolta.

5. Koskenlasku Kuusamossa

Extreme-elämys Suomessa? No tietty! Itse ainakin syttyisin ihan valtavasti koskenlaskusta, kuullostaa just sopivan älytömältä ainakin omaan makuuni. Kuusamossa on hurjapäisyydestä riippuen neljä eri tasoista reittivaihtoehtoa. Ei liene yllätys, että itseäni houkuttelisi vetää täysillä sinne hurjaan päätyyn, vaikkei mitään aiempaa kokemusta lajista olekaan. Jos hupiin lähdetään, niin sitten mennään kunnolla.

Kohteena maailma -blogin Ramilla löytyy tästä kokemuksia blogin ja Youtuben puolella, oi jei!

6. Cheese Rolling, UK – kerran koettu ja uudelleen on päästävä

Kuka muistaa, kun osallistuin vuonna 2019 Cheese Rolling -kilpailuun Englannin Glouchestershiressa? Cheese Rolling -kilpailussa siis vyörytään pystysuoraa mäkeä pitkin alas juuston perässä ja ensimmäinen alhaalla on voittaja. Ideanahan on vähän niinkuin saada napattua juusto, mutta se on käytännössä täysin mahdotonta. Todennäköisimpiä on vakavat loukkaantumiset, mitä jouduin valitettavasti itsekin näkemään. Itse selvisin onneksi vain naarmuilla ja suunnittelen jo innolla uudelleen osallistumista ensi vuonna.

Huisinta tässä oli se, että löysin itseni hetki sitten Netflixin Mestarit-sarjasta juurikin Cheese Rolling-kilpailun jaksosta, haha. Olisiko sinulla tarpeeksi hullunrohkeutta lähteä mukaan?

Cheese Rolling, UK,  extreme-elämystä

7. Jos juuston perässä juoksi oli lame, niin olisi härkäjuoksu Pamplonassa sua varten?

Espanjan Pamplonassa olisi mahdollista osallistu härkäjuoksuun, jossa on tarkotus ilmeisesti juosta 800 metrin matka ärsytettyjä härkiä karkuun. Osallistumaan pääsee melkeimpä ketä tahansa yli 18-vuotias. Kuulemma loukkaantumiset kuuluvat asiaan. Tarvii sanoa, että itse kyllä jättäisin tämän väliin. Ei viehätä, ihan jo pelkästään ihan eettisistä syistä.

8. Kilimanjaron valloitus houkuttelee helppoudellaan, Tansania

Okei, helppous oli ehkä hiukan väärä sanavalinta, mutta meinasin tällä sitä, ettei tuon lähes 5900m vuoren huiputtamiseen tarvitsisi vuosien kiipeilytreeniä, lisähappea tai erikoisvarusteita. Voin jo haaveilla siitä mielettömästä fiiliksestä, kun on päässyt viimein huipulle, useamman päivän vaelluksen jälkeen. Todellista extreme-elämystä parhaimmillaan. Oioi, tästä seikkailusta kuulisin niin mielelläni kokemuksia ja vinkkejä, jos joltain löytyy!

Kilimanjaron seikkailun jälkeen voisikin sitten käydä vielä safarilla ihastelemassa villieläimiä ja huilimassa Sansibarin rannoilla.

9. Death Valley – kuolemanlaakso, California

Hottest, Driest, and Lowest National Park – jos kansallispuiston omilla nettisivuillaan saa kolme superlatiivia yhteen lauseeseen, niin kiinnostus herää välittömästi! Pakko kokea tämä Kalifornian ja Nevadan rajamailla sijaitseva aavikko, ihan vain koska kuumin, kuivin ja matalin kansallispuisto viehättää extremeillä olosuhteillaan.

Kokemuksia kuolemanlaaksosta löytyy ainakin Meriharakalta sekä Ja sitten matkaan -blogeista.

10. Zorbing Rotoruassa, Uudessa-Seelannissa

Taas just niin älyvapaata ja oksennusvarmaa hommaa, että mullon käsi jälleen pystyssä osallistumisen merkiksi. Kuinka huisia olisi kieriä kuplapallolla alas jyrkännettä? Suomessakin pääsee kokeilemaan esimerkiksi kuplapallofutista, mutta mahtaako olla mahdollista myös pyöriä jyrkkää mäkeä alas?

11. Valkohaiden kanssa uiminen, Kap Kaupunki

Haiden seassa uiminen, niin kiehtovan hullua, että tarviiko tätä edes enempää selitellä?

Fiiliksiä pääsee lukemaan esimerkiksi Adalminas Adventures -blogista: Cape Town – uimassa valkohaiden kanssa.

12. Kitesurfing in Watamu, Kenia

Kenian Watamussa ihailimme rannalta käsin lukuisia kitesurffaajia, kuinka mahtava olisi kiitää leijalla pitkin aaltoja! Kuulemma aiempaa kokemustakaan ei tarvisisi, jos päivän kurssille haluaisi osallistua. Omaksi harmiksemme ihastelimme tätä aktiviteettia rannalta käsin viimeisenä iltana, mutta tämä laji jäi kyllä kiinnostamaan.

Olisin ihan avoin kokeilemaan tätä vedellä tai lumella, missä vain. Ainakin lumella tämä olisi mahdollista Suomessakin, oioj!

kitesurfing watamu, 19 extreme-elämystä

13. Varjoliito, Neustift im Stubaital, Itävalta

Paragliding, eli varjoliito on aika yleistä ainakin Alpeilla. Jopa Neustift im Stubaitalilla, Tirolin pienessä alppikylässä, oli mahdollisuus kokeilla paraglidingia. Asuin vuoden 2010 Neustiftissa ja työskentelin Stubaier Gletscherin hiihtokeskuksella. Silloin arvostin itse extreme-elämyksenä pitkien työpäivien jälkeistä after skitä, josta paikallispubin kautta aamulla taas gondolilla työvuoroon. Tuohon extremeen taidan olla jo kymmenen vuotta liian vanha, mutta nyt jos tuolla vielä asuisin, niin tiedän mitä tekisin toisin.

Paraglidingia pääsee kokeilemaan tandemina lähes missä vain. Itse palaisin ehdottomasti itselleni tuttuihin alppilaaksoihin.

14. Zipline – mahdollisesti hauskaa, ainakin jos kaksin?

Ziplinet eivät lähtökohtaisesti ole ehkä se ensimmäinen mitä lähtisin kokeilemaan, mutta en missään nimessä kieltäytyisi huvista. Miten musta tuntuu, että tästä puuttuu jokin jännitys? Saatan olla väärässä. Näitä löytyy aika monesta paikkaa myös!

Hawajilla pääsisi kokemaan zipline-liun käsikädessä, tässä siis treffi-idea jollekin sinne suuntaavalle!

15. Riippuliito Rio de Janeirossa – aivan must extreme-elämys!

Ei tarvitsisi kahdesti miettiä, lähtisinkö tähän hupiin. Aivan varmasti, katso nyt kuin hullun jännältä tämä touhu näyttää? Ihan jo lapsenriemuisin kiljahduksin odottelen maailman avautumista ja seuraavan matkan mahdollistumista. Silloin kutsuu kyllä Brasilia! Täältä pääsee varaamaan!

Montaa extreme-elämystä vinkkattiin myös ruudun siltä puolen, jeij!

Kyselin joulukuussa stooreissani, jos jollain olisi vinkata jostain huisista aktiviteetista. No niitähän tuli, adrenaliini ei näytä viehättävän pelkästään minua! Jaan tähän vielä loppuun kaikki vinkit, joissa jokin konkreettinen kohde. Innostuin yllättäen kaikista.

16. Villarica, haikkaus aktiivisen tulivuoren huipulle Pohjois-Patagoniassa ja pulkalla alas

Ystäväni Amanda asui pari vuotta sitten Chilessä ja sain kuulla aivan mahtavan hurjapäisiä reissukokemuksia häneltä Etelä-Amerikasta. Yksi niistä oli ehdottomasti Villarican tulivuorielämys, jossa noustaan ylös tulivuoren rinnettä. Villarican tulivuori on yksi aktiviisimmista tulivuorista Etelä-Amerikassa ja se onkin viimeksi purkautunut vuonna 2015. Haikkaus on kuulemani mukaan melko fyysinen, mutta peruskunnolla ja päättäväisyydellä tuo aktiivinen huippu on varmasti saavutettavissa. Hyvällä tuurilla saattaa jopa nähdä oransseja laavakuplia tulivuoren huipulla, kääk! Alas pääsee iloisesti pulkalla!

Ainiin, mun ystävän vinkit vain paranevat: ”Jos jossain aikoo hypätä laskuvarjohypyn, ni ehottomasti Villaricassa, pääsee kurkkaa samaisen tulivuoren sisälle ku mille aiemmi kiivettii ja sielt ylhäält on vaa nii upeet näkymät ettei sitä ees ihaillessa muista, et alaski pitäis hypätä ”

Tästä pitää vielä kysellä tarkemmin ystävältäni lisää, mutta tästä jonkun muun blogitekstistä pääsee hyvin jo fiilikseen!

17. Caminito del Rey, Espanja – aikanaan yksi maailman vaarallisimmista reiteistä

”Canal del Rey, toki alkuperäinen reitti, eikä nykyinen turisti turvallinen”

@lassepiironen

Tuon ylemmän vinkin jälkeen piti ensimmäisenä avata selain ja tutkia, mistä tässä on oikein kyse. Selvisi, että Caminito del Rey -reitti rakennettiin aikanaan pystysuorille kallion jyrkänteille voimalaitokselle huoltoreitiksi reilut sata vuotta sitten. Sittemmin polku rapistui, mikä vasta saikin kaikki adrenaliini-intoilijat kokeilemaan kiipeilemistaitojaan kallion jyrkänteillä. Vuonna 2000 vanha Caminito del Rey -reitti suljettiin lukuisten kuolonuhrien vuoksi, mutta sittemmin se on avattu uudelleen – turistiystävällisessä muodossa. Tänä päivänä Malagan provinssista löytyvä Caminito del Rey ei enää juurikaan adrenaliinitasoja nosta, jollei kovin korkeanpaikankammoinen satu olemaan. Henkensä edestä pelkäämisen sijaan saakin nykyisellä reitillä keskittyä ihailemaan huikeita maisemia.

Lähtöportilla löytyy kattava postaus Caminito del Rey:n reitistä uudistuksen jälkeen. Suosittelen silti laittamaan Youtubeen Caminito del Ray old path, koska ehdottomasti näkemisen arvoisia videoita. Nämä saattaisivat olla jo itsellenikin hieman liikaa… en ole oikeastaan korkeanpaikan kammoinen, mutta pelkään jonkin verran pudotuksia.

18. Kawasan falls jokiseikkailu, Cebu, Filippiinit

”Ei niin extreme, mutta sikamakee Cebun saarel Filippiineil Kawasan falls jokiseikkailu!”

@terohaapaaerobic

Innokkaana lähdin heti selvittämään, mistä tässä seikkailussa on kyse ja melkoista extreme-elämystä ainakin itselleni olisi 14 metrin hyppy veteen vesiputouksen laitamilta? Ilmeisesti reissu sisältää myös matalampia hyppimismahdollisuuksia, mutta kalliohyppyjen lisäksi vesiputousliukumäen, vaellusta ja uimista. Miljöö vieläpä näyttää ihan täydelliseltä Edenin keitaalta! Youtubeen vain Canyoneering Kawasan falls ja menofiilis on taattu.

19. Sandboardaus Chilessä, Valle De La Muertessa

Lautalajit viehättävät aina ja kaikissa muodoissaan, joskus pakko päästä kokeilemaan myös tätä! Valle de la Muerten hiekkadyynit kohoavat 120 metrin korkeuteen, joten ylös ei välttämättä kovassa paahteessa jaksa kovin montaa kertaa kiivetä. Ystäväni mukaan laji ei ole turhan helppoa lautailijoillekaan, sillä ”ei millään tavalla samanlaista kuin lumilautailu, ihan eri taktiikka jaloilla.” Nooh, mitä pienistä hiekkaihottumista!

Näiden lisäksi innostuin vinkistä Las Vegasin pilvenpiirtäjän päälllä sijaitsevasta vuoristoradasta, joka oli 277metrin korkeudessa. Olisi hieman voinut ottaa vatsanpohjasta sen pyörteissä, mutta nopealla tutkimisella The High Roller on poistettu käytöstä vuonna 2005, buu!

Niin monta extreme-elämystä tuntuu huutavan jo mun nimeä. Haha, kuinkakohan monta kertaa kerroin innostuneeni tämän tekstin aikana? Varmaan jokaisen otsikon alla vähintään kerran. Hankalahan tässä on enää malttaa olla reissaamatta.

Innostuitko sä näistä jotain erityisesti vai tuntuivatko kaikki turhan jännittäviltä? Huippuahan olisi myös, jos sulla oisi kommenteissa jakaa lisää vinkkejä ja kokemuksia.

Oodi adrenaliinille!



Valid for bookings made before 1 December 2021 9:00 (UTC+1). Other promotional conditions apply. 

20 Comments

  • Pari samaanhaavetta kuin minulla nimittäin kuumailmapalloilu Baganin yllä ja Kilimanjaro. Jälkimmäistä ennen pitää kyllä harjoitella matalammilla ilmanaloilla. 😊

    Dubaissa olisi pisin kaupunkiympäristössä oleva zipline. Harkitsin kovasti sitä, kun olin paikalla viime helmikuussa, mutta jänistin. 😔

  • Haha, totesin olevani aikamoinen jänishousu ku näitä luki! Täytyy sitten vaan todeta, etten oo extreme ihmisiä (onneks en oo itseäni sellaisena vielä pitänytkään) 😀 Kuusamon koskenlasku on kyllä koettu ja hyväks todettu, se oli kyllä tosi kivaa!! Ja voin suositella myös Ruunaan koskia! Kuumailmapallolento menis myös… Toki enhän mä oo noin hurjia juttuja koskaan kokeillu, niin mistä sitä tietää!? Mut ei ainakaan oo vielä tehny mieli 😀 Toi Sveitsin funikulaari olis aika hurja myös, huh! Ja tosta juusto jutusta en oo ikinä kuullukkaan! Kilimanjaro olis kyllä kova! 🙂

  • Useimmat näistä eivät enää seniori-ikäistä innosta, mutta olenpa joitakin näistä sittenkin päätynyt vuosien mittaan tekemään, kuten vaikka kuumailmapallolennon (ylhäällä on muuten yllättävän hiljaista ja rauhallista), koskenlaskun juurikin Kuusamossa ja Death Valleyn!
    Listallesi suosittelen myös Victoria Falls -putousten päällä olevaa (luonnon) uima-allasta Devil’s Pool, jonne pääsee Sambian puolelta putouksia – sielläkin on tullut uitua.

    • Eveliina

      Rohkea olet silti, vaikkei tälläinen jännitys enää innosta. Ihailen ehdottomasti sinun tekemisiä reissuja mitä erikoisemmissa kohteissa. Siinä on sellaista ihan toisenlaista rohkeutta jota toivon sitä löytyvän minustakin vielä sinun ikäisenä. 🙂 Ja olithan sinä tältä listaltakin kokenut jo useamman jutun!

  • No huh, jopas oli elämyksiä kerrakseen 🙂 Joukossa oli tuttujakin juttuja; olen hypännyt laskuvarjolla sekä lentänyt kuumailmapallolla. Molemmat olen kokenut Suomessa, mutta laskuvarjohyppy olisi varmasti aika huisi jossain hienoissa maisemissa. Kappadokiasta olen haaveillut jo monta vuotta ja siellä haluaisin ehdottomasti päästä uudestaan kuumailmapallolennolle. Kilimanjarolle olen myös kiivennyt ja blogista löytyy lisää juttuja siltä reissulta, jos kiinnostaa. Ihan takki auki sinne ei kannata lähteä, mutta ei myöskään tarvitse olla huippu-urheilija. Tervettä järkeä ja peruskestävyyttä, niillä pääsee pitkälle. Sveitsin funikulaari näytti aika huimalta ja eri meininki kuin Turussa, hihi! Koskenlaskuhommista en ole koskaan innostunut, mutta ehkä joku saisi sinnekin houkuteltua..

    • Eveliina

      Merja, susta kyllä paljastuu aina yhtä hurjapäisempiä juttuja, mitä paremmin suhun tutustuu! Erityisesti tuo laskuvarjohyppy ja Kilimanjaro, wau! Muistan silloin, kun sinut olin ehkä kerran tavannut ja näin sinut seuraavan kerran matkamessuilla kertomassa kokemistasi vaelluksista – ihailin sinun menoa jo silloin, yllätit minut täysin, mistä taisin silloin mainitakin! 🙂 Pitääkin käydä tutustumassa sinun Kilimanjaro-juttuihin blogiisi ehdottomasti! 🙂

  • Anna | Muuttolintu.com

    En ole yhtään adrenaliinihuuman ystävä, päinvastoin. Mutta löysin tästä silti elämyksiä, mitkä haluaisin kokea. Ja Kappadokian kuumailmapallolento tulikin jo koettua, se oli kyllä ihan mieletöntä. Varjoliitoa ja leijasurffausta haluaisin kokeilla (eri asia uskaltaisinko lopulta) ja kyllä Kilimanjaro on joskus huiputettava. 🙂

    • Eveliina

      Kilimanjaro on kyllä minullekin yksi elämän aikana ehdottomasti koettava elämys! Ja siis tuo kuumailmapallolento, en oikein tiedä onko se kovin jännittävää, mutta eipä ainakaan arkista missään nimessä! 🙂

  • Kyllä kiitos! Voisin lähteä näihin kaikkiin esim. heti 😀 Tosin näistä ehkä todennäköisimmältä (ainakin näin korona-aikaan) tuntuu tuo Kuusamon koskenlasku. Se onkin keikkunut omalla listallani viime kesästä lähtien 🙂

    • Eveliina

      Haha samoin, paitse se härkäjuoksu. 😀 Kuusamon koskenlasku olisi just hyvä nyt, kun mitään muutakaan ei pääse tällä hetkellä maailmalla oikein kokeilemaan. Paitsi siis jos ei olisi talvi. 😀

  • Extreme-elämyksissä pitää usein kiikkua jossain korkealla tai hypätä sieltä, niin en tiedä, pystyisinkö niihin juttuihin korkeanpaikankammon takia. Haisukellukset taas eivät olisi mikään ongelma.

    • Eveliina

      Extreme-elämyksissä on just hyvin eroja niissä pelkokertoimissa, toinen voi just olla kamalaa toiselle ja toisinpäin. Itse pelkään ehkä eniten pudotuksia, enkä uskalla juuri 3 metriä korkeammalta esimerkiksi hypätä veteen. Korkeanpaikankammoa minulla ei kuitenkaan ole, jos varsinaista pudotusvaaraa ei ole. 🙂

  • Jaana

    Canyon Swing Queenstown Uusi-Seelanti. Pudottaudutaan köyden varassa n.60 metriä alas ja keinutaan n. 200 metriä kanjonissa. Sai valita eri vaihtoehdoista miten teki lähdön. Tykkäsin, mutta ei mitään verrattuna Suomessa käytyyn alkeiskurssiin laskuvarjohypyssä, jossa siis hypättiin yksin ei siis mitään tandemia. Pelkäsin koneesta lähtöä, joten hyppäsin vain kahdeksan kertaa. Mulla oli myös joka kerta pakkolaukaisuhihna, joka avasi varjon.

    CN Tower Edge Walk Toronto Kanada. Tämä oli myös hauska kokemus ja kun reunalla nojattiin itseämme taaksepäin valjaiden varassa.

    • Eveliina

      Siis keinutaan 200m matka kajonissa tuollaisen vapaapudotuksen jälkeen? Ihan huisia! Pitää alkaa harkitsemaan uutta NZ-matkaa selvästikin. 😀 Tuo laskuvarjohypyn alkeiskurssi kuullostaa mielettömältä, mutta pelottaisi kyllä minuakin ihan tuhottomasti hypätä yksin. Ehkä kuitenkin tandemina ainakin ensimmäinen kerta. 😀

      Tuohon viimeiseen tarviikin tutustua, kiitos vinkistä! 🙂

    • Melkoisen extreme toiveita sulla. Muutaman joukosta kelpuuttaisin kyllä. Yksi iso haave on Kappadokia kuumailmapallolento. Kuusamosta varoituksen sana. Veljeni oli hukkua viime kesänä koskenlaskussa. Oli lentänyt veneen alle. No ei niin käy usein. Varjoliitoa minua ei saisi mistään hinnasta…. Sen verran tasamaan tallaaja olen. Piristävä kooste tämä.

      • Eveliina

        Haha, kiitos jos piristi tämä postaus ja löysit näistä kuitenkin elämyksiä, joista voisit itsekin innostua. 🙂
        Apua, hurja tuo Kuusamon onnettomuus, toivottavasti vastaavat tilanteet eivät kovasti yleisty! 🙁

  • Niin, ei tuo nykyinen Caminito del Rey tosiaan kovin extreme ole, mutta mieleenpainuva päiväkävely upeissa maisemissa ehdottomasti. Kiitos linkkauksesta. Vanhan Caminiton videot on tosiaan aikamoisen hurjia. Tähän liittyen googlapas Huashan Hiking Trail Kiinassa 😀

    Oon katsonut tuon sun Cheese Rolling -jakson Netflixistä ja täytyy kyllä nostaa hattua, näytti aikamoiselta menolta! Itse en nyt niin valtavasti adrenaliinia kaipaa, mutta zipline Planican lentomäessä Sloveniassa oli hieno kokemus. Sai vähän käsitystä siitä miltä mäkihyppääjistä saattaa tuntua.

    • Eveliina

      Mielelläni linkkasin, kun osui sopivasti vastaan! Ovathan nuo maisemat edelleen kauniita, vaikka extreme nykyisin jääkin ehkä uupumaan. Ja siis aivan varmasti tutustun myös tuohon Huashan Hiking trailiin. 😀

      Mäkihyppy oisi kyllä laji, mitä en tiedä uskaltaisinko kokeilla, mutta jos Zipline Sloveniassa vastaa sitä elämystä, niin kokeilisin kyllä ehdottomasti. 😀 Ja haha, hauska jos näit tuon Netflix-jakson. Muistan antaneeni itsekin jonkun nopean haastiksen jollekin kameralle, mutta sitä en vielä löytänyt (onneksi). 😀

  • Victorian putouksilla on tullut benji-hyppy tehtyä. Tuon Kilroyn listan mukaan 152 metriä ja sijoitus 12. korkein. Samalla tuli tehtyä Gorge Swing, varsin hurja aktiviteetti sekin. Siellähän olisi loistavat mahdollisuudet koskenlaskuunkin, mutta sitä ei tullut sillä kerralla kokeiltua.

    Kapkaupungissa ollessamme olimme varanneet valkohaisukelluksen, mutta harmiksemme se peruttiin huonon sään vuoksi. Joskus aion sen kyllä vielä toteuttaa. Kuumailmapallolento ei sen sijaan ole koskaan safarilla ollessa kiinnostanut niin paljoa, että olisi sen vuoksi jättänyt game driven tekemättä, Ihan hauska kokemus se varmasti silti olisi.

    Aktiiviselle Erta ale -tulivuorelle ollaan patikoitu Etiopiassa, hieno kokemus, jota voin kyllä suositella. Siellä pääsi näkemään jopa laavaa. Olen käynyt tuolla Valle de la Muertessa ja Namibian hiekka-aavikolla, jossa kummassakin paikassa Sandboardausta olisi voinut kokeilla. Kummassakin paikassa käveltiin kuitenkin dyyneille, niin voin vahvistaa, että kovin montaa kertaa ylös ei tosiaan jaksa kiivetä! 🙂

    Tuohon listalle muuten voisi lisätä Devils Poolin, Victorian putouksilla sekin. Pisti vähän jännittämään! 😛 Lisäksi vähän erilaisena kokemuksena hirvitti pulahtaa Amazonilla uimaan, kun hetkeä aikaisemmin olimme kyseissä joesta onkineet piraijoita!

    • Eveliina

      Nuo elämykset Victorian putouksien ympärillä kyllä kiehtovat minuakin kovin ja niin siistiä, että olet uskaltanut tehdä nuo kummatkin! Muistelen, että tuo Gorge Swing taisi olla jossain Madventures-jaksossa myös? Olin ihan ehtinyt sen jo unohtaa. Tuo Devis pool pitääkin vielä googlettaa. 😀

      Tuo on totta, että safarilla kuumailmapallolento ei olisi siitä syystä ehkä ihan niin kiehtova, koska eläimiä ei välttämättä erottaisi, ellei sattuisi juuri olemaan joku great migration tai vastaava. 🙂

      Hyvin voin myös kuvitella tuon, ettei sitä sandboardausta ihan montaa kertaa jaksaisi edes takaisin, pelkästään jo lumilautatamineissa haikkaus lumista mäkeä ylös on sen verran raskasta puuhaa, että voin kuvitella tuon hieman vastaavan sitä. Kokeilla silti haluaisin ehdottomasti.

Vastaa

Eveliina

Writer & Blogger

Scroll to Top