Author name: Eveliina

Seikkailija, joka rakastaa yhtälailla tuntureita kuin tropiikkia, lautalajien perässä juoksemista ja aktiviteetteja, joissa voi tuntea kunnolla elävänsä. Ihanaa, että olet löytänyt tänne, mitä kivaa tehtäisiin?

Luxorin nähtävyydet – päiväretki Egyptin faaraoiden haudoille

Tiesitkö, että Luxor on yksi maailman merkittävimmistä historiallisista paikoista? Luxorin nähtävyydet, kuten Kuninkaiden laakso, Hatshepsutin temppeli ja Karnakin temppeli, vievät matkailijan suoraan faaraoiden aikaan. Täällä faaraot ovat jättäneet jälkensä tuhansien vuosien takaa – haudat, temppelit ja patsaat kertovat Egyptin muinaisen kulttuurin tarinaa kuin avoin kirja. Kun lähdimme Punaisen meren kitejahdilta suoraan aamuvarhain kohti Luxoria, odotettavissa oli paitsi pitkä ajomatka, myös uskomaton matka ajassa taaksepäin. Lähdimme aamu kuudelta Hurghadasta ja neljän tunnin päästä pääsimme Luxoriin. Reitin varrella vilahti Niili – maailman pisin joki – ja jo se hetki tuntui lähes epätodelliselta. Onneksemme meillä oli loistava kuski ja opas, joka oli järjestänyt koko päivän huolella valmiiksi. Liput, sisäänpääsyt ja lounaat oli kaikki hoidettu, ja pääsimme liikkumaan sujuvasti ohi pahimpien ruuhkien. Tämä oli erityisen arvokasta, sillä ryhmämme yritti yhä keräillä itseään edellisen illan juhlahumun jäljiltä – aavikon 40 asteen lempeässä mutta armottomassa helteessä. Kuninkaiden laakso – faaraoiden leposija Kierroksemme alkoi Kuninkaiden laaksosta, johon on haudattu yli 60 faaraota, mukaan lukien kuuluisa Tutankhamon. Arkeologit uskovat, että alueella on yhä löytymättömiä hautoja — arvioiden mukaan noin 5–10 hautaa saattaa vielä piileskellä kallion uumeniin hautautuneina. Uusia löytöjä on tehty vielä 2000-luvullakin, joten Kuninkaiden laakso pitää sisällään edelleen tutkimusmahdollisuuksia. Pääsylipulla pääsi vierailemaan kolmessa eri hautatunnelissa, joiden seinillä värikkäinä säilyneet maalaukset, tarinalliset hieroglyfit ja symboliset merkitykset toivat muinaisen Egyptin historian lähes käsin kosketeltavaksi. On myös hyvä tietää, että Tutankhamonin hautaan on oma erillinen pääsymaksunsa. Tämä johtuu siitä, että hauta löytyi brittiläisen arkeologin toimesta, ja sen hallinnointi on erotettu omaksi rahastuksekseen. Hatshepsutin temppeli – naisfaaraon vaikuttava perintö Seuraavaksi suuntasimme Hatshepsutin temppelille, joka on yksi Egyptin upeimmista arkkitehtonisista saavutuksista. Hatshepsut oli harvinainen naisfaarao, joka hallitsi Egyptiä noin 20 vuotta 1500-luvulla eaa. Hän käytti maskuliinisia symboleja ja tekopartaa vahvistaakseen asemansa miehisenä hallitsijana. Hatshepsutin valtakaudella Egypti kukoisti vakauden ja vaurauden aikaa. Hän teki merkittäviä rakennushankkeita ja organisoi kauppamatkoja, kuten kuuluisan retken Puntin maahan, joka toi eksoottisia tavaroita Egyptiin. Hänen valtansa ei kuitenkaan ollut kiistaton, ja seuraaja Thutmosis III yritti pyyhkiä hänet historiasta poistamalla hänen kasvonsa temppelin reliefeistä. Meidän oppaamme antoi hauskan muistisäännön Hatshepsutin nimen muistamiseen: ”hot chicken sup”, minkä vuoksi temppeli kulki meidän keskuudessa sen jälkeen lempinimellä ”kanakeiton temppeli”.  Luxorin nähtävyydet vain jatkuvat: Memnonin kolossit ja Karnakin temppeli Viimeinen kohteemme oli Karnakin temppeli, joka jätti ehkä suurimman vaikutuksen koko päivänä. Kyseessä on yksi maailman suurimmista ja vaikuttavimmista uskonnollisista rakennelmista, joka on kasvanut ja laajentunut yli tuhannen vuoden ajan. Karnakin temppeli koostuu useista temppeleistä, pylväskaarista ja pylväs saleista, ja se oli aikoinaan muinaisen Egyptin uskonnollisen elämän keskus. Temppelin tunnetuin osa on Hypostyle-sali, jossa kohoaa 136 massiivista pylvästä. Nämä pylväät ovat vaikuttavan korkeita – osa niistä yltää yli 20 metriin – ja ne muodostavat lähes sokkelomaisen metsän, jonka lomassa kulkeminen tuntuu aikamatkalta muinaiseen aikaan. Pylväiden pinnat on koristeltu hieroglyfein ja faaraoiden kuviin, jotka kertovat tarinoita jumalista ja Egyptin historiasta. Karnakin temppeli oli omistettu erityisesti Amon-Ra -jumalalle, joka oli yksi Egyptin tärkeimmistä jumaluuksista. Temppeli oli paitsi uskonnollinen keskus, myös valtava rakennustyömaa, jonka eri faaraot laajensivat ja koristelivat omilla lisäyksillään. Tämän vuoksi temppelin arkkitehtuuri on yhdistelmä eri aikakausia ja tyylejä. On käsittämätöntä, että tämä monumentti on rakennettu ilman nykyaikaisia työkaluja, käyttäen pelkästään muinaisen Egyptin osaamista ja työvoimaa. Vinkit päiväretkelle – ja mitä matka opetti Retken lopuksi oppaamme antoi meille 15 minuuttia vapaa-aikaa kierrellä temppelialueella. Todellisuudessa lähes koko ryhmämme vetäytyi varjoon istumaan – lämpö, historia ja vaikuttavuus olivat tehneet tehtävänsä. Meidän päivä Luxorissa oli yksi ikimuistoisimmista kokemuksista meille kaikille. Ja vaikka lopussa koko porukka rojahti Karnakin temppelin varjoon istumaan, fiilis jäi kirkkaaksi: tämä on ehdottomasti yksi vaikuttavimmista paikoista, joissa olen saanut käydä. Jos suunnittelet Luxorin retkeä, tässä muutama käytännön vinkki: Ja lopuksi – mitä tämä matka opetti? Luxorin nähtävyydet eivät ole vain kivistä ja historiasta kertovia raunioita. Ne ovat ikkunoita aikaan, jolloin ihmiset rakensivat jumalilleen kivestä ikuista. Ne kertovat tarinoita vallasta, uskosta, muistamisesta – ja joskus myös siitä, mitä historia yrittää unohtaa.

Luxorin nähtävyydet – päiväretki Egyptin faaraoiden haudoille Read More »

äänimaljarentoutus turku

Äänimaljarentoutus – Ensikertalaisen kokemuksia

Kulunut vuosi on tuntunut ihan hurjan mahtavalta, uudelta ja innostavalta, mutta samalla myös hieman raskaalta ja liialliselta tekemiseltä. Olen kokenut olevani aina se tyyppi, joka ei niin kovin välitä palauttavista kävelylenkeistä ja muusta mielestäni tylsästä ja hidastempoisesta. Nyt syksyn tullen tuntui kuitenkin siltä, etten ehkä ole enää kaksikymppinen ja joudun opettelemaan tietoisesti myös pysähtymistä, palautumista ja rentoutumista. Siitä siis päästäänkin tämän vuoden yhdeksänteen lajikokeiluun, joka on äänimaljarentoutus. Ehkä hieman varatuneet mielikuvat pyörivät levottomasti mielessäni kun tunnille menin, mutta koitin parhaani mukaan pitää mielen avoimena. Tunnelmallinen kartanomiljöö ja rauhoittavat kynttilät loivat tilaan rennon ja lämpimän tunnelman. Ikkunoista tulvi kauniisti luonnonvaloa ja ruska somisti järvimaisemaa. Pelkäsin kyllästyväni tunnilla nopeasti pelkkään hengittelyyn ja vain toimettomana palelevani kartanon viileällä lattialla. Tuntiin oli yhdistetty myös joogaa, minkä koin miellyttäväksi, vaikka ainoastaan voimajoogatunnilla olen onnistunut aiemmin pääsemään niin siihen flowhun, etten ole vilkuillut kelloa kesken kaiken. Hengittelin pinnallisesti vilttini alla ja mietin, että mihinköhän sitä ollaan tultu. Äänimaljojen kumistessa koitin karkoittaa ajatukset pois, siinä huonosti onnistuen Ensimmäisten äänimaljojen väristessä makasin kylmällä lattialla jäykkänä ja siirryin mielikuvissani jostain syystä kalsean kolkkoon kirkkooon. Äänet muistuttivat urkuja ja viileä puulattia tuntui kirkonpenkeiltä. Olin iloinen jalkoja peittävästä viltistä ja paksusta fleecestä, jonka olin jättänyt päälle. Rauhallisen ja vartaloa avaavan joogan aikana mielessäni vilisi yhtä jos toista ajatusta. Kaikki tuntui ympärilläni täysin miellyttävältä. Jossain joogahetken puolivälissä kala-asanassa hengitys alkoi virrata soljuvammin. Seisoma-asanoissa huomasin katselevani ikkunoista järvellä touhuavia sorsia tuskin edes huomaten joogailevani siinä samalla. En silti kiellä vilkuilleeni kelloa silloin tällöin. Saattoi olla virhe ottaa se mukaan. Lopun äänimaljarentoutus olisi voinut jatkua pidempäänkin Joogan lopuksi oli tunnin toisen äänimaljarentoutuksen vuoro. Makasin jälleen selin lattiala vilttini alla, mutta tällä kertaa huomasin selän ja lattian olevan täysin sovussa keskenään. Myös mielikuva kirkosta oli väistynyt ja pystyin tuntemaan sävelien kulkevan vartaloni läpi. Mielessäni olin kuitenkin valppaana koko tunnin ajan. Ystäväni sen sijaan vaikuttivat päässeensä lähemmäksi syvärentoutusta, he vaikuttivat siltä kuin olisivat juuri heränneet prinsessan talviunilta. Saan ehkä vielä jatkaa omien rentoutumistapojen löytämistä. Ei tämä vielä metsälenkin jälkeistä kylmäuintia ja saunaa voita, mutta voisin mennä toistekin. Äänimaljarentoutus, jossa kävin oli tämä. Haluan vielä sanoa, että vaikka tämä ei ollut mulle ehkä se parhain rentoutumiskeino, niin kaksi ystävääni kokivat tunnin aivan eri tavalla, joten suosittelen käymään vain rohkeasti kokeilemassa. 😊 Tässä vielä linkit tämän vuoden aiempiin lajikokeiluihin: Tammikuu: Sri Lanka, Kalpitiya: Leijasurffauksen aloittaminen saattaa muuttaa koko elämän Helmikuu: Ella, Sri Lanka – zipline, kokkauskurssi ja päivävaelluksia Maaliskuu: Laitesukeltamisen aloittaminen Sri Lankalla – OWD-kurssin pelot ja ilot Huhtikuu: Sisäsurffaus – aalloille helposti Triplassa Toukokuu: Lajikokeilu: Ilma-akrobatia Kesäkuu: Flowpark – uskaltaisitko sä kiipeillä puissa vaijereiden varassa? Heinäkuu: Flyboarding: täydellinen synttärien aktiviteetti tai polttari-idea hurjapäälle  Elokuu: Tuulitunneli Fööni – ”Jukrat, tältäkö lentäminen tuntuu!”

Äänimaljarentoutus – Ensikertalaisen kokemuksia Read More »

fööni vapaalentotunneli kalasatama

Tuulitunneli Fööni – ”Jukrat, tältäkö lentäminen tuntuu!”

*kaupallisessa yhteistyössä: Fööni Monelle meistä on ehkä tuttu kauppakeskus REDIstä löytyvä tuulitunneli Fööni, mutta kuinka moni on uskaltautunut jo kokeilemaan lentämistä? Musta vapaalentäminen on ihan hullun kiehtovaa, ehkä jo pelkästään siksi, ettei vastaavaa pääse ihan noin vain tavanomaisessa arjessa kokemaan. Kukapa ei olisi pohtinut sitä, miltä lentäminen oikeasti tuntuu? Niin siistiltä – sen voin näin kolmen minuutin kokeilun jälkeen ehdottomasti todeta. Tunnelilentäminen onkin tämän vuoden jo kahdeksas lajikokeilu ja taas yksi niistä lajeista, joita haluaisin kokeilla vielä uudelleenkin. Kukapa ei olisi pohtinut sitä, miltä lentäminen oikeasti tuntuu? Lennolle saapuminen on ihanan vaivatonta. Oikeastaan ei tarvitse kuin tulla paikalle, allekirjoittaa vastuunvapautuslomake sekä poistaa kaikki mahdollisesti irtoavat korut ja kellot. Pitkät hiukset suositeltiin vielä letittämään tiukasti kiinni, sillä tuulitunneli on kuulemma mestari saamaan hiukset taidokkaalle säkkärälle aivan hetkessä. Seuraavasti vuorossa olivatkin oranssinkirjavat haalarit, kypärät ja kypärämyssyt hiuksia suojaamaan. Sain vielä lainaksi tennarit, sillä nilkkurit eivät olleet parhaimmat kengät tähän hupiin. Ennen meidän vuoroa ehdin hetken ihailla kokeneempien harrastajien lentotreenejä ja ehdin huomata, kuinka pienillä kehon liikkeillä tuulitunnelissa oikein sujuvasti lennetäänkään. Vielä ennen omaa vuoroa käytiin yhdessä pikaisesti läpi hyvän lentoasennon perusteet ja käsimerkit. Käsimerkit eivät onneksi olleet monimutkaiset, eikä niitä ollut kovin montaa. Ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta tunnelissa on niin kova humina, ettei siellä vain pysty kuulemaan ohjeita kypärien läpi. Me laitoimme kaikki jopa korvatulpat korviin kuuloa suojaamaan. Uskaltaisinko minä kokeilla lentämistä tuulitunneli Föönissä? Uskaltaisit, aika varmasti! Jännittävin hetki on ehdottomasti se, kun menee ensimmäisen kerran tunneliin. Uskallappa laittaa kädet eteen, nostaa leuan ylös ja kaatua vatsa edellä kohti tuota mystistä tuulitunnelia. Sen viiden sekunnin ajan tarvitsee ripauksen uskallusta, muutoin ainakin mulla oli kokoajan fiilis, että oon ihan turvallisissä käsissä. Ensimmäinen minuutti meni siinä fiilistellessä aivan silmänräpäyksessä, enkä oikein malttanut keskittyä lentoasennon löytämiseen. Vispasin hullun lailla ilmassa, kun tavoite oli rauhallisesti etsiä sitä oikeaa lentoasentoa. Toisen minuutin aikana olin jo rauhallisempi, mutta en oikein osannut pitää yllä hyvää lentoasentoa. Kun lennonopettaja oli saanut just mun kädet hyvään asentoon, niin olin sillä välillä ehtinyt laittaa jalalla koreasti. Olin jopa iloinen, etten päässyt tunneliin itsekseni, haha. Tunnelilentämisen kohokohta oli ehdottomasti korkealento-osuus! Siinä ainoastaan tietyn taitotason lentäjät saavat viedä ensikertalaisia tunnelin korkeimpiin kohtiin ja sitten mennäänkin ja lujaa. Varmat otteet kyllä huomasi, en jännittänyt kertaakaan vaan nautin siitä metkasta pyörivästä vauhdin hurmasta. Nyt mä ehkä tiedän, miltä lentäminen tuntuu! Täältä voit käydä kurkkaamassa klipin mun lennosta. Joten jos siis säkin haluaisit tietää miltä tuulitunnelissa lentäminen tuntuu, mutta et olisi varma uskaltaisitko, niin aivan varmasti uskallat. Olisihan tää myös oiva syntymäpäivälahja elämyskokeilu polttareihin tai sitten voi ihan alkaa aktiiviseksi harrastajaksi. Mitä enemmän lennät, sen halvemmaksi lysti muuttuu Voi hyvin ymmärtää niitä, jotka ovat jääneet koukkuun lentämiseen. Onneksi paluulennot ovat huomattavasti kertakokeilua edullisempia. Ensilennon jälkeen sain huikeiden lentovideoiden lisäksi sähköpostiini tarjouksen, jossa saisi 4 minuutin paluulennon 89€ hintaan. Jos lentäminen iskeekin oikein kovaa tai haluaa vain päästä heti kokeilemaan lajia ihan kunnolla, kannattaa osallistua uusien lentäjien iltoihin, joista tiedotetaan aina Föönin Facebook-sivuilla tai sitten varata kahden päivän tunnelilentämisen alkeiskurssi. Ei liene yllätys, että mua hieman houkuttelisi osallistua tuolle kurssille… Tässä vielä linkit tämän vuoden aiempiin lajikokeiluihin: Tammikuu: Sri Lanka, Kalpitiya: Leijasurffauksen aloittaminen saattaa muuttaa koko elämän Helmikuu: Ella, Sri Lanka – zipline, kokkauskurssi ja päivävaelluksia Maaliskuu: Laitesukeltamisen aloittaminen Sri Lankalla – OWD-kurssin pelot ja ilot Huhtikuu: Sisäsurffaus – aalloille helposti Triplassa Toukokuu: Lajikokeilu: Ilma-akrobatia Kesäkuu: Flowpark – uskaltaisitko sä kiipeillä puissa vaijereiden varassa? Heinäkuu: Flyboarding: täydellinen synttärien aktiviteetti tai polttari-idea hurjapäälle

Tuulitunneli Fööni – ”Jukrat, tältäkö lentäminen tuntuu!” Read More »

 

 

 

 Ota yhteyttä:

eveliina.tyllinen@gmail.com

Tmi Eveliina Tyllinen

Y-tunnus: 2888551-7

Scroll to Top