Keniassa vuokra-autolla omin päin – kreisiä vai kreisiä

Ajaminen Keniassa on oma seikkailunsa. Mikä on ensimmäinen mielikuvasi lähteä ajamaan vuokra-autolla vasemman puoleiseen Nairobin liikenteeseen väärän puolisella autolla?

Jep kreisi, oikeastaan niin kreisi, että meinasin teilata idean umpihulluksi jo ennen sen toteutumista. Hieman idealle lämmettyäni vannoin, etten tulisi ajamaan sitten metriäkään. Olinhan noin kaksi vuotta sitten vasta opetellut uudelleen ajamaan autoa monen vuoden tauon jälkeen. Silloin minusta tuntui, ettei minulla olisi oikeutta ajella edes Suomen liikenteessä, olin ja olen edelleenkin melkoisen epävarma kuski.

Matkakumppanini onnistui kuitenkin vakuuttamaan autonvuokraamisen Keniassa olevan hyvä idea. Vuokra-autolla voisimme nähdä maasta paljon enemmän, kun emme olisi riippuvaisia metkasta kenialaisesta matatu-bussiliikenteestä.

Tämä postaus tulee olemaan todella erilainen aiemmista. Halusin päästää ystäväni kertomaan vuoropuhelunomaisesti Keniassa ajamisesta omasta puolestaan, sillä omat rattikammoiset muistelmani eivät ehkä edusta kovin realistista kuvaa maan ajokulttuurista. Miten autonvuokraus lopulta onnistui? Millaista tienpäällä oli? Millaisia kommelluksia ja oivalluksia sattuikaan seikkailujen edetessä?

Keniassa maisemat ovat kauniita

Ongelma vuokra-auton saamisessa

E: Voi jukrat, eihän täällä ketään vuokraa autoa ilman kuljettajaa. Jos autonvuokrafirmatkin ovat sitä mieltä, että autolla ajaminen ominpäin alkavan sadekauden aikana ei ole hyvä idea, pitäisiköhän sittenkin katsoa muita vaihtoehtoja…

S: Hyvän auton löytäminen järkevään hintaan olikin pienimuotoinen taistelu. Etsittiin vuokraamoja Googlesta ja laitettiin viestiä varmaan 20 eri paikkaan. Usein meille yritettiinkin vuokrata autoa kuskin kanssa, mutta ajatus siitä, että 10 päivää meidän matkaa rytmittäisi joku, ei tuntunut sopivan meidän matkasuunnitelmiin. Huomasimme, että nopein tapa saada tarjous autosta ja selvittää suostuisivatko he vuokraamaan sitä meille, oli etsiä aina kauppiaan kännykkänumero ja laittaa viestiä Whatsapilla. Hieman outoa kieltämättä oli yrittää vuokrata autoa sen välityksellä, mutta onneksi meitä viimein lykästi!

E: Itse löysin normaalisti positiivisesta itsestäni aivan uuden skeptisen puolen, enkä uskonut auton vuokraamisen onnistuvan, ennen kuin vuokraaja lopulta toi auton meille sovitusta kaksi tuntia myöhässä kauppakeskuksen parkkipaikalle. Kun lopulta istuimme Toyota Hiluxin penkeille, pelkäsin aika reippaasti. Väärän puolen ratti ja vaihteisto vieraassa ja täysin villissä ajokulttuurissa tuntui hurjalta, vaikka luotinkin hänen ajotaitoihin, olinhan istunut hänen kyydissä tuhansia kilometrejä jo Euroopan työmatkoilla.

S: Hiluxihan sieltä viimein tuli. Auto ehti jo vaihtua muutamaan otteeseen. Luvattiin vähän uudempaa, mutta meille ehdotettiin kiireellisen aikataulumme vuoksi juuri edelliseltä asiakkaalta palautunutta harmaata paholaista. Kun auto saapui kauppakeskuksen pihaan, oli selvää että kaaramme oli nähnyt joitakin kilometreja ennen meitä. Pieniä kolhuja ja naarmuja, mutta moottori rullasi suhteellisen tasaisesti ja kaikki peilit ja muut ajamista helpottavat välineet olivat kuitenkin paikoillaan. Näissä on hyvä ottaa kattava video ennen allekirjoittamista ja tarkistaa eri valotoiminnot, renkaat sekä ilmastoinnin kunnon, jos sellainen ylipäätään vuokra-autosta löytyy.

Nairobi
Kenia Roadtrip

Nairobista ulospääsy olikin super kinkkistä

Suhteellisen spontaanissa matkasuunnitelmassamme oli ajatuksena nähdä Masai Maran kansallispuisto ja siirtyä sieltä kohti rannikkoa. Mombasa tuntui hieman eltaantuneelta lomaparatiisilta, mutta siitä pohjoisempana oleva Watamu houkutteli kovin. Mombasaanhan pääsee normaalisti junalla muutamassa tunnissa, mutta joulukuun alun lomat ja alkava sadekausi olivat aiheuttaneet sen, että kaikki paikalliset pakenevat rannikolle, minkä vuoksi kaikki junat olivat loppuunmyytyjä viikoiksi eteenpäin. Pelkästään tämän vuoksi vuokra-auto oli lopulta se parhain vaihtoehto liikkua maassa. Kenia on suuri maa, jossa välimatkat ovat pitkiä. Teiden kunto ja liikennekulttuuri hidastavat paljon etenemistä. Kun olimme saaneet vuokra-auton melko myöhään iltapäivällä, oli selvää, ettei sinä päivänä päästäisi ajamaan ainakaan Masai Maraan saakka.

E: Onneksi olimme ostaneet paikallisen liittymän odotellessamme autoa. Se, miten matka lähti liikkeelle Nairobin keskustasta, oli jo sellainen seikkailu itsessään, että meinasin palauttaa vuokra-auton sillä sekunnilla. Hikoilin penkissä eri navigaattorisovellusten kanssa. Ei uskoisi Nairobista ulospääsemisen olevan niin vaikeata…

S: Se oli kieltämättä aikamoinen startti matkalle. Kaikkialla varotettiin että pimeällä ei varsinkaan kannattaisi ajaa, mutta ajattelimme että kerta navigaattorin mukaan matkaa Naivashan kaupunkiin olisi vain reilu 100km suoraa valtatietä ja satuimme olemaan kyseisen valtatien varrella, ei matka tuntunut pahalta, vaikka auringon valon jo ehdimme autoa odotellessa menettää. Valtatie kulki Nairobin läpi ja ainoa tehtävämme oli pysyä sillä tiellä kaupungin ulkopuolelle asti… toisin kävi…

E: Omat hupaisat kartanlukutatoni yhdistettynä vanhentuneisin karttasovelluksiin aiheuttivat nopeasti sen, että ajettiinkin nätisti harhaan risteyksistä, jotka näyttivät omaan silmääni ihan vastaantulevan liikenteen liittymiltä. Liikennemerkkien runsaudestakaan ei oikein voi kenialaisia kehua. Siinä kohtaa kun olimme ajelleet noin pari tuntia ympyrää Nairobissa ja ohittaneet valtavan slummikylän, en enää tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa.

S: Kieltämättä koko tilanne kuumotti todella paljon. Nairobin keskustan liikenne oli aivan uskomattoman kaaottinen. Matatu-bilebussit ajoivat täysin omien sääntöjensä mukaan eikä tilaa liiemmin meille jaeltu. Onneksi kuitenkin viimein pääsimme takaisin samalle päätielle. Päätie Nairobin yläpuolella toikin seuraavat yllätykset. Isot tietyöt rajoittivat matkanteon reikäisellä tiellä 20-40km/h, joten aluksi helpolta tuntunut Naivashaan ajaminen alkoi tuntua kaukaiselta päämäärältä…

E: Päästiin lopulta onneksi perille Naivashaan, jossa suomalaisen Sarin pitämä majatalo otti meidät avosylin vastaan.

Naivasha
Lake Naivasha

Ensimmäisiä huomioita ajokulttuurista

Ehkä yllätykseksi, matka Naivashasta Masai Maraan eteni todella sujuvasti. Tiet olivat hyvässä kunnossa ja maisevat vaihtuivat nopeasti, joskin lukuisat paviaanit tiellä toivat toisinaan mukavaa ekstraa matkantekoon. Autonvuokraajamme kyseli kuulumisiamme päivittäin. Keniassa Total ja Shell olivat hänen mukaansa ainoat bensa-asemat, joiden dieselin laatuun pystyi luottamaan. Tässä kohtaa olimme tehneet jo muutamia huomioita kenialaisesta ajokulttuurista.

S: Päivällä ajaminen oli huomattavasti mukavampaa. Maisemat ovat todella kauniita ja pystyi vähän pidemmältä erottamaan jo ylämäissä lähes pysähtyneenä rullaavat rekat sekä ammottavat aukot tiessä. Vaikkakin ajokulttuuri saattaa vaikuttaa kaaottiselta hulluine ohituksineen, on siihen yllättävän helppo integroitua. Säännöttömyys liikenteessä tarkoitti myös sitä, että ajamista voi soveltaa itse; penkan kautta voi helposti ohittaa matelevan rekkajonon ja kun matatut tukkivat pikkukylien keskustat pysähtelemällä miten sattuu, on järkevintä juuri mukautua kulttuuriin ja puikkelehtia juuri sieltä mistä mahtuu. Töötti on Keniassa enemmänkin kommunikointiväline, toisin kuin meillä härmälässä sillä ilmoitetaan muiden tekemistä ajovirheistä. Samoin vilkut toimittavat joissakin tilanteessa täysin muuta virkaa kuin vain ilmoittamista kääntymisestä. Sillä voidaan vaikka tervehtiä vastaantulevaa!

Täältä voit lukea lisää safarikokemuksistamme Masai Marassa.

Mombasa roadilla kommellukset taas jatkuivat

Aamulla lähdimme jatkamaan Masai Marasta Mombasan suunnalle. Olimme lounasaikaan Nairobissa, josta ajoimme ilta kahdeksaan asti Mombasaan vievää tietä. Tämä tie osuus palauttikin meidät nopeasti erilaisen seikkailun makuun.

E: Liikenne Masai Marasta Nairobiin tuntui jo makuuni suhteellisen normaalilta ja uskalsin ajaakin tällä tiellä noin tunnin pätkän, kämmenet hiessä tosin, mutta kuitenkin. Mitä veikkaisit, kuinka kauan kestää noin 500 kilometrin matka Nairobin kupeesta Mombasaan? Googlen mukaan se olisi sellaiset 8 tuntia. Mombasan tiellä tulikin sitten vastaan uusia yllätyksiä, ja ymmärsimme pian olla varaamatta seuraavan yön majoitusta Mombasasta saakka…

S: Oli aika ottaa jatkoerä Nairobin kanssa! Tällä kertaa menimme kaupungin läpi keskellä päivää, joten navigointi ei tuottanut ongelmia. Ruuhkaisen kaupungin läpi emme tietenkään odottaneet pääsevämme nopeasti, mutta noin tunnin jonottamisen tuloksena pääsimme kaupungin toiselta laidalta toiselle. Nairobin jälkeen pääsimme uudenkarhealle Mombasa roadille.

E: Matka sujui suhteellisen nopeasti, kunnes rupesimme jonottelemaan loputtomilta tuntuvien rekkajonojen perässä. Olihan se melkein surkuhupaisaa rekkojen keskenäistä ohittelujuhlaa. Rekoilla oli rajoittimet jossain 40km/h paikkeilla, ja jos toisella rekalla sattui kaasupoljin viemään edes hieman lujempaa, niin ohihan silloin oli päästävä.

S: Kenian liikenteessä on selvä ongelma raskaan liikenteen puolella. Kalusto on osin todella vanhaa ja ylikuormaus on silmillä havaittavaa. Lainsäädäntö, joka säätelee rahdin nopeutta, ajaa päätiet siihen tilanteeseen iltapäivisin, että rauhallisempikin kuski rupeaa tekemään hullulta tuntuvia ohituksia. Ja sellaiseksi liikenne sitten muuttuukin pitkillä pätkillä, kun ohitusmahdollisuuksia on hyvin vähän ja letkat pidentyvät. Henkilöautoja lähtee aina pienekin tilaisuuden tullen sinkoilemaan rekkojen takaa ja usein penkat tulevatkin käyttöön.

E: Tuntui toisinaan siltä, että fillarillakin matka olisi taittunut ripeämmin.

S: Iltapäivän vierähtäessä iltaan, huomasimme taas pimeyden aiheuttavan ongelmia. Kun vanhat rekat vihdoin kytkevät valot päälle, tuntui että autoihin ei edes ole asennettu lyhyiden ajovalojen mahdollisuutta. Suhteellisen matalaprofiilisella Hilux-maasturilla ajaminen tuntuu erittäin epämielyttävältä kun sateessa rekat vyöryvät vastaan toinen toistaan kirkkaammilla valoilla. Tajusimme jättää matkateon pimeällä siltä päivältä, ja majotuimme Voin kaupunkiin. Seuraavana päivänä pääsimme vihdoin Kenian aurinkorannoille, ja tien päällä olemisen raskaus huuhtoutui nopeasti lämpimään aallokkoon loppumattomilla hiekkarannoilla.

Ajaminen Keniassa

Traumoja, ylireagointia ja puhjennut rengas

Paluumatkalla olimme saaneet vinkin ohittaa Mombasa viereisen pikkutien kautta. Kyseinen oikotie paljastuikin kunnon kiitotieksi, tiet olivat mahtavassa kunnossa, eikä rekoilla tainnut olla sille tielle asiaa.

E: Innokkaana ilmoitin uskaltauduin taas rattiin ja taisin ajaakin suhteellisen onnekkaasti ihan tutun Mombasa roadin risteykseen saakka, jos ei oteta huomioon yllättäviä kuoppia tiessä, joihin taisin ajella suhteellisen lujaa. Kylä risteyksen ympärillä oli melkoisen vilkas. Muutama rekka oli taas onnistunut pääsemään siihen eteeni. Mun mielestäni tie oli tehty ehkä 1,5 autolle, kenialaisten mielestä se oli vähintään kolmikaistainen. Aloin olla todellisessa pulassa, kun edelläni ollut rekka pysähtyi odottamatta keskelle tietä eteeni. Siitä se show sitten alkoikin.

S: Tilanne oli kieltämättä kinkkinen, mutta kuitenkin täysin normaali huomioiden maan liikennekulttuurin. Rauhallisuutta tarvitaan ja rohkeutta käyttää mahdolliset tilanteet hyväkseen. Pienetkin raot ohittaa muuttuu isoiksi, kun vain rohkeasti laittaa auton nokan väliin ja töötillä ilmoittaa että tästä minä nyt tulen.

E: Kunnon traumat sain siitä, kun takanani painetaan torvea hullun tavoin, avoimesta ikkunasta joku myy banaaneja ja pelkääjänpaikalta satelee vinkkejä. Ei ehkä kuulosta pahalta, mutta omasta mielestäni minut oli ahdettu kunnon nurkkaan, josta en uskonut pääseväni elävänä pois. Jotkin tähdet siinä kuitenkin kääntyivät parhain päin ja pääsin kuin pääsinkin tien toiselle puolelle vaihtamaan kuskia ja diagnosoimaan myös meidän renkaan tyhjäksi. Siihen lopetin oman ajourani Keniassa.

S: Puhjennut rengas ei ollut maailmanloppu. Vaikka vuokra-auton renkaanvaihtovälineet olivatki vähän puutteelliset, eikä tunkkikaan toiminut, huoltoasemalla riitti mukavia ihmisiä jotka olivat valmiina lainaamaan toimivaa tunkkia.

Keniassa ajaminen

Vinkit Kenian liikenteeseen

Vuokra-autojen tarjonta. Kenia on Afrikan hintatasoon nähden melko kallis paikka. Safareille soveltuvien Vuokra-autojen hinnat pyörivät 50-150€ päivähinnoissa, hyvän löytää kunhan jaksaa kärsivällisesti etsiä. Googlen lisäksi kannattaa hyödyntää esimerkiksi Facebookkia.

Millä autolla safarille? Safarille kannattaa etsiä korkeaa ajoneuvoa, isoilla renkailla. Eläimet on helpompi spotata puskista kun katolle pääsee tiirailemaan, ja täten ns. ”pop top”-ajoneuvot ovat ensimmäisiä mitä vuokrasivustot suosittelevat safarille. Neliveto varsinkin sadekaudella on tärkeä varuste.

Poliisit. Ei kannata pelästyä liikenneratsioita. Niitä on valtateillä lähes kymmenen kilometrin välein. Poliisit ovat mukavaa porukkaa, ja pienen chitchatin tarkoitusena on tarkistaa, onko kuski humalassa. Keniassa on surulliset rattijuopumustilastot. Hallitus yrittää aktiivisesti kääntää tilannetta parempaan suuntaan.

Eväät. Varaa autoon syötävää ja juotavaa. Välillä liikenne ei vain liiku, eikä navigaattorin antamat aika-odotukset pidä ikinä paikkaansa. Syötävää myydään teiden varsilla kokoajan, joten sen hankkiminen ei ole ongelma. Matkalta voi myös ostaa elävän kanan ruuaksi tai viihdykkeeksi, jos ajoseura on huonoa.

Rohkeutta rattiin. Välillä tilanteet ovat vain outoja ja vaikka sitä usein löytää itsensä tukkimassa liikennettä, on silti tärkeintä ottaa rennosti ja rohkenee tekemään outoja ratkaisuja, kuten penkan puolelta ohittamisia. Takana oleva tööttikuoro saattaa kysellä, että tarvitsetko apua tai kiinnostuksesta ostaa jotain tienvarrella viliseviltä kauppiailta. Älä ota sitä välttämättä itseesi.

Auton varustus. Tarkista että vararengas on ehjä ja jonkinlaiset renkaanvaihtovälineet löytyvät. Rengasrikot ovat yleisiä johtuen teiden kunnosta.

Video: @shemulikusperi

Kuulostiko Keniassa ajaminen pähkähullulta? Jos minulta edelleen kysyttäisiin, niin en yksin vuokraisi autoa Keniassa, mutta rauhallisen ja kokeneen kuskin kanssa lähtisin samalle seikkailuun koska vain uudelleen.

13 Comments

  • En ole itsellä autolla ajanut Keniassa, liikkunut tosin kyllä Mombasasta Tsavon kansallispuistoihin ja sitten rannikolla yläs ja alas. Omat kokemukset on sellaisia, että verrattuna Etelä-Afrikkaan ajokulttuuri Keniassa on todella villiä. Siinä missä Etelä-Afrikassa oli autoilu lähellä länsimaalaista ajokulttuuria, niin varsinkin se Mombasasta sisämaahan lähtevä valtatie on sellainen ajokulttuurien viidakko, että vaatii kuskilta todella tarkkaavaisuutta. Meinasimme vetäistä viimeisen henkäyksemme kyseisellä tiellä, kun kääntyvässä alamäessä rekka tuli vastaan meidän kaistalla. Se oli lähtenyt ylämäessä ohittamaan toista rekkaa ja meille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi ajaa ulos tieltä. Onneksi siinä kohdassa oli pieni leveä alue ennen pudotusta rinteeseen ja kuski sai nopeilla reflekseillä Hiacen pysymään pientareella. Sen jälkeen sydän pumppasi aika korkealla pidemmän aikaa, mutta oli onni ja suojelusenkelit matkassa.

    Eipä silti, kaikesta huolimatta, jos menen Keniaan uudestaan, niin autonvuokraus olisi hyvä tapa nähdä maata enemmän. Oli kiva lukea teidän autoillusta!

    Upea maa, ja onhan ainakin itsellä haavena vielä Masai Mara ja naapurimaan Kilimanjaron huiputus.

  • No huh, tosi rohkeaa ja samalla kreisiä! 🙂 Minusta ei olisi Keniassa auton rattiin, vaikka muuten paljon ajankin.. Australiassa oli myös vasemmanpuoleinen liikenne, mutta muuten kulttuuri sellaista että sinne sekaan uskalsi mennä. Aika nopeasti siihen tottui.

  • Uh kuulostaapa kyllä seikkailulta! 😀 Koin samanlaisia paniikkeja ajaessani Arabiemiirikuntien ja Omanin liikenteessä, vaikka se oli ihan oikeanpuoleista. 😀 sitä kyllä löytää itsensä välillä erikoisista tilanteista.

  • No kreisiä todellakin! Meille oli ihan kreisiä jo viime kesänä Briteissä ajo ja olen sitä mieltä jatkossa, mikäli on vasen liikenne niin ensi kerralla emme vuokraa autoa!

  • Aikamoista menoa ja meininkiä! Kyllä varmasti hauskoja sekä jännittäviä hetkiä riitti, niistähän tässä tuli paljon kyllä esillekin. 🙂 Ainakin mieleenpainuva kokemus ja samalla hyvää infoa tulevia reissuja sekä muiden ihmisten tulevia reissuja ajatellen. Oli hauska lukea kertomusta ja kuvasi ovat todella hyviä! 🙂

  • Kyllä tuo matkanteno välillä vaikutti silkalta kärsimykseltä. Minulla ei valitettavasti ole sellaisia lehmän hermoja jotka soveltuisivat tuohon liikennekulttuuriin.

  • Ei miltään perus roadtripiltä kuulostanut, mutta Afrikassa taitaa olla meininki muutenkin niin erilaista. Rohkeaa lähteä väärän puolen liikenteeseen, kun rattikin on väärällä puolella. Oli varmasti elämys. 😀

    • Eveliina

      Siihen tottumiseen meni kyllä tovi ja siltikin oli vähä pala pahasti kurkussa. Elämyksestä oli kyllä kyse kaikin puolin… väärän puolen liikenteeseen olin ehtinyt tottua jo hieman ajaessa Englannissa, mutta rattiin tottuminen ja ison auton havainnointi oli hankalaa, ajoin aina ihan penkan reunalla, varoiksi. 😀

  • Aikansa kun on matkustanut kanabusseissa, niin kyllä vuokra-autolla seikkailu omaan tahtiin on parasta. Oli siis tosi kiva lukea rohkaisua, että se onnistuu myös Keniassa. Ei olisi ekana tullut itselle mieleen vuokrata siellä autoa ilman kuskia. Mutta miksipäs ei!

    • Eveliina

      Haha, kanabussi. 😀 Eivät ne kenialaisetkaan siihen ihan mutkitta näyttäneet suostuvan, mutta sinnikkyys palkitttiin. Jos osaa pitää jäitä hatussa, eikä saa sätkyä ensimmäisestä yllättävästä tilanteesta, niin silloin voi hyvin harkita itse ajamista! 🙂

      Kiitos muuten teidän sivuston kattavalle Kenia-arkistolle, taisin ennen matkaa lukea ne kaikki! 🙂

  • Kyllä se vähän pähkähullulta kuulostaa! 🙂

    Me ollaan ajettu Afrikassa vuokra-autolla Etelä-Afrikassa ja Namibiassa, mutta Kenia ja Uganda ovat kyllä sellaisia, että ei ihan heti tekisi mieli ryhtyä ajopuuhiin. Muutenkin noissa maissa on saanut liikenteessä pelätä enemmän kuin missään muualla!

    • Eveliina

      Kieltämättä itsellänikin oli toisinaan melkoisen pelkokertoimet Kenian liikenteessä. Itse en yksin lähtisi autoa vuokraamaan… Etelä-Afrikassa ajamisen olen itsekin ymmärtänyt suhteellisen tavalliseksi.

Vastaa

Eveliina

Writer & Blogger

Scroll to Top