Gradu viinimatkailusta, kippis!

Gradu – tuo teos, joka vielä kolme vuotta sai tuskan hien virtaamaan otsalleni, mutta näin jälkeen päin ihan tyytyväisen hymyn kasvoille. Graduprosessin aikana muistan painiskelleeni koko tunneskaalan läpi aina turhautumisesta innostukseen ja epätoivosta onnistumiseen. Vuoden kirjoitusprosessin aikana muistan kahden biisin soineen repeatilla: Robin – Me tehtiin tää ja Titta – Maailma loppuu tänään. 😀 😀

Kun gradu valmistui, hautasin opuksen kaappini perukoille, mistä sen hetki sitten kaivoin käsiini. Odotin myötähäpeän vyöryvän ylitseni, mutta sen sijaan katsoinkin omaa tekstiäni yllättäen ihaillen.

Parasta yliopisto-opiskelussa on se, että kerran sisälle päästyäsi voit lukea pääaineen ohella melkein mitä vain, toki hieman tiedekunnasta riippuen. Ennen kun palaan graduun, niin kerron lyhyesti opintotaustastani, sillä graduaiheeni läpi saaminen olikohdallani tässä prosessissa melkoinen erävoitto. Lyhyesti kerrottuna olen opiskellut Turun yliopistolla pääaineena saksaa ja sivuaineina matkailua ja kauppatieteitä. Usein oletuksena on, että kieltenopiskelijoista tulisi automaattisesti kääntäjiä, tulkkeja tai opettaja. En kuitenkaan näistä innostunut, joten suoritin (kirjaimellisesti) tavanomaisen kieliasiantuntijalinjan, jotta sain lukea enemmän ja vapaammin itseäni kiinnostavia sivuaineita. Näihin kuului laaja sivuainekokonaisuus matkailututkimusta ja Turun kauppakorkeakoulusta lyhyet sivuaineet johtamista ja organisointia, sekä liiketoimintaosaamista.

Virallisesti nyt olen kaiketi lingvisti, mutta en ollutkaan kiinnostunut kielitieteistä. Painiskellessani gradun aiheen valinnan kanssa, tiesin, että paras olisi mennä saksan kielen syntakseista ja leksikografioista mahdollisimman kauas, jos valmistua joskus haluan. Lisäksi gradu piti kirjoittaa tietenkin saksaksi. Listasin paperille itseäni kiinnostavia asioita. Lista näytti kutakuinkin tältä: viini, matkailu, vastuullisuus, markkinointi, alpit, apres ski, apres ski biisitListasta innostuneena tutkin lopulta sitä, miten ympäristösertifikaatin saaneet saksalaiset viinimatkanjärjestäjät tuovat omissa viinimatkamainoksissaan esiin omat vastuulliset arvonsa. Koin aiheen edelleen kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi.

Vieläkin huvittaa, miten omannäköisen aiheen löysin, kun rohkenin etsiä sitä tavanomaisen boksin ulkopuolelta. Suurin kiittäminen menee kuitenkin graduohjaajalleni, joka antoi minun tehdä tuollaisen ”musta lammas” -tutkimuksen kieli- ja käännöstieteiden laitoksella ja vielä perehtyi itsekin aiheeseen innostaen samalla myös minua tarkastelemaan aihettani eri näkökulmista. Sain gradustani nelosen ja valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2018.

Postauksen kuvat eivät suoranaisesti liity graduuni, vaan ovat sen sijaan viime syksyiseltä vierailulta Traiskirchenistä, Wienin läheiseltä viinialueelta. Virallisesti gradu kantaa nimeä: ”Green Marketing in Weinreiseanzeigen.
Eine Inhaltsanalyse von Anzeigen umweltzertifizierter Reiseveranstalter.” Alla on gradustani lainattuna suomenkielisen tiivistelmän osuus, jos viini, matkailu ja vastuullisuus viehättävät sinuakin markkinointinäkökulmasta. En tähän blogikirjoitukseen viitsi lisätä pitkää listaa täydellisistä lähteistä, mutta jos jokin erityisesti jäi kiinnostamaan, niin kerron mielelläni vaikka kommenteissa. Ehdin valmistua vielä juuri ennen sitä aikaa, kun kaikki gradut julkaistaan nettiin. Viimeksi kun talvella kävin yliopiston kirjastossa, en löytänyt graduani kirjaston hyllystä. Uskottelin itselleni, että se on varmasi lainassa. 😉

Ennen kuin hypätään tiivistelmään, haluan vielä jakaa omat vinkkini graduproseessiin, jotka olisin toivonut kuulevani silloin:

  1. Laske rimaa. Ihan kelpo tekstiä syntyy helpommin, kun ei pyri täydellisyyksiin.
  2. Laske rimaa vielä lisää. On melkoinen ihme kerrassaan, jos joku graduusi haluaa tutustua esimerkiksi työhaastattelussa. Olisin utelias kuulemaan, onko joku päässyt oikeasti teosta esittelemään?
  3. Lähteisiin ei kannata käyttää liikaa aikaa. Helposti sitä löytää itsensä hapuilemasta lähdeviidakossa, mutta suosittelen hyväksymään sen, että kaikkea mahdollista tietoa aiheen ympäriltä ei vain kerrassaan pysty sisäistämään. Keskity vain uusimpiin tutkimuksiin, niistä usein löytyy myös vanhat klassikot viittauksista.
  4. Rykäise. Käytä mahdollisimman paljon yhtäjaksoista aikaa kirjoittamiseen. Näin teos oikeasti edistyy nopeasti ja aihe pysyy paremmin mielessä. Ikuisuusprojektia tuskin halutaan tavoitella. 🙂

Vihreä markkinointi viinimatkamainoksissa. Sisällönanalyysi ympäristösertifioitujen matkanjärjestäjien mainoksista.

Viinimatkailusta on muodostunut uusi trendi viime vuosien aikana. Samalla monet matkailijat ovat kiinnostuneita matkailun vaikutuksista ympäristöön. Matkailijoiden odotukset matkailupalveluista kehittyvät jatkuvasti ja palveluntarjoajat pyrkivät vastaamaan muuttuneeseen kysyntään. Saksa on ollut jo vuosia edelläkävijä ilmastonsuojelussa ja heillä on myös pitkät perinteet viininviljelystä. Kiinnostuin erityisesti matkailun sivuaineopintojeni myötä kestävästä matkailusta, minkä seurauksena päädyin tutkimaan viinimatkojen markkinointia Saksassa.

Tässä työssäni tarkoitukseni on tutkia, miten saksalaiset ympäristösertifioidut viinimatkanjärjestäjät tuovat omissa viinimatkailumainoksissaan esille kyseisen matkan ympäristöystävällisyyden. Matkailumainonta pyrkii pitkälti herättelemään asiakkaan kiinnostuksen kyseistä matkaa tai matkakohdetta kohtaan kuvin ja tarinoin, minkä vuoksi pyrin lisäksi tulkitsemaan, millaisia mielikuvia mainoksista syntyy kestävän matkailun näkökulmasta.

Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään aluksi kestävään matkailuun (sustainable tourism), vihreään turismiin (green tourism), vihreään turistiin (green tourist) sekä viinimatkailuun. Matkailun aiheuttamat negatiiviset vaikutukset alkoivat kiinnittää tutkijoiden huomiota 1950-luvulla, kun kansainvälisten matkailijoiden määrä kasvoi nopeasti. Kestävän matkailun termi nousi ensimmäistä kertaa esille Brutlandin raportissa vuonna 1987, minkä jälkeen siitä muodostui yksi matkailuntutkimuksen keskeisimmistä teemoista. Maailman matkailujärjestö UNWTO on määritellyt kestävän matkailun matkailuksi, joka ottaa huomioon sen nykyiset sekä tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset huomioiden samalla niin matkailijoiden, matkailualan, ympäristön sekä kohdeyhteisöjen tarpeet. (UNWTO 2016) Swarbrooken ja Hornerin (2007, 181) taulukon (Abbildung 3, sivulla 11) mukaan vihreä matkailija on kiinnostunut mm. ympäristön suojelusta, matkailuorganisaatioiden operationaalisista toimista, viihdeaktiviteettien ympäristövaikutuksista, matkustamisesta aiheutuvista saasteista sekä energian käytöstä. Vihreiden matkailijoiden nähdään suosivan vaihtoehtoisia matkustusmuotoja, kuten autoilun välttämistä, suosien sen sijaan esimerkiksi polkupyöräretkiä. Vihreä matkailija suosii mieluummin matkailupalveluita ja matkanjärjestäjiä, jotka pyrkivät suojelemaan ympäristöä. (Belz & Peattie 2009,81) Hall (1996) on määritellyt viinimatkailun erityisesti vierailuksi viinialueilla, viinitiloilla ja viinifestivaaleilla, kuten myös muissa tapahtumissa viiniteeman ympärillä. Tämän määritelmän pohjalta voidaan siis todeta, että viinimatkailu ei rajoitu pelkästään viininmaisteluihin, vaan kattaa myös muut viiniin liittyvät aktiviteetit. Viinimatkailu tuo viininviljelyn ja matkailun yhteen. Joillekin turisteille viininviljely tai tietty viinitila saattavat olla päämotivaatioita lähteä matkakohteeseen.

traiskirchen, gradu viinimatkailusta

Teoriaosuuden toisessa osassa tutustutaan matkailumarkkinointiin, internetin merkitykseen matkailussa sekä vihreään markkinointiin. Markkinoinnin tavoitteena voidaan pitää nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden tunnistamista tuoden samalla esille omat palvelut matkailumarkkinoilla (Dettmer ym. 2011, 6). Onnistuneen markkinoinnin yksi tärkeimmistä osista on oikean kohderyhmän tunnistaminen, sillä on lähes mahdotonta yrittää vastata kaikkiin markkinoiden toiveisiin (Dettmer ym. 2011, 22; Runia 2015, 90). Markkinointiviestintä ei rajoitu pelkästään kuluttajille suunnattuun mainosmateriaaliin, koska esimerkiksi yksittäisen tuotteen pakkausmateriaali saattaa muodostaa kuluttajan mielipiteen kyseistä tuotetta kohtaan jopa herkemmin kuin saman tuotteen mainos. (Belz & Peattie 2009, 190-192) Vihreä markkinointi tarkoittaa kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja vihreiden liiketoimintamallien välittämistä omille kohderyhmille samalla kannustaen heitä ostamaan. Samalla vihreän markkinoinnin pitäisi valaista siitä, että heidän tarpeisiinsa löytyy myös ympäristöystävällinen vaihtoehto. (Scholz ym. 2015) Vihreä markkinointi voi mahdollistaa innovatiivisen ja tehokkaan keinon rohkaista kuluttajia ekologisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen tuotevalinnoissa välittäen samalla vihreitä arvoja ihmisille (Grant 2007, 21)

Tutkimuskohteena tässä työssä on seitsemän viinimatkamainosta seitsemältä eri viinimatkanjärjestäjältä. Kaikki matkanjärjestäjät ovat hakeneet CSR-sertifikaattia, joka myönnetään matkailualan yrityksille, jotka ovat osoittaneet ottaneensa kestävän matkailun osaksi päivittäistä toimintaansa. Mainokset on haettu TourCert-nettisivun kautta, joka myöntää kyseisiä sertifikaatteja matkailuyrityksille. Tutkimus suoritettiin sisällönanalyysilla tulkitsemalla mainosten tekstejä ja kuvia. Aineistonanalyysi jakautuu neljään eri pääteemaan: 1) matkanjärjestäjän vihreät arvot matkantoteutuksessa 2) matkaan sisältyvät palvelut 3) virikkeitä kaikille aisteille 4) oppiminen. Tarkoituksenani ei ole tutkia, onko matka mielestäni todellisuudessa ympäristöystävällinen tai selvittää yrityksen arvoja syvemmin mainoksen ulkopuolella, vaan keskittyä siihen, miten potentiaalisille asiakkaille tuodaan esille se, että kyseinen matka on ehkä ympäristöystävällisempi kuin toiset. Näkökulmina tutkimukseni analyysiosiossa käytettiin erityisesti vihreää markkinointia ja kestävän matkailun kolmea ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen.

Analyysissani selvisi, että matkanjärjestäjät eivät tyrkytä asiakkailleen matkan ympäristöystävällisyyttä, mutta rivien välistä pystyy huomaamaan moniakin kestävän matkailun piirteitä. Matkanjärjestäjät antavat esimerkiksi vinkkejä, miten asiakkaat voisivat tehdä parempia valintoja matkansa aikana. Mainoksissa ei suoraan kielletä saapumasta matkakohteeseen omalla yksityisautolla, mutta mainoksissa suositellaan saapumaan kohteeseen esimerkiksi junalla. Osa matkanjärjestäjistä on myös valmis ostamaan lisämaksua vastaan junaliput asiakkailleen. Huolimatta siitä, että kaikki matkanjärjestäjät olivat saaneet CSR-sertifikaatin, ei yksikään heistä esittänyt kyseisen ympäristösertifikaatin logoa heidän mainoksissaan. Ainostaan yksi matkanjärjestäjä kertoi olevansa Forum Anders Reisenin jäsen sekä vuodesta 2011 lähtien CSR-sertifioitu matkanjärjestäjä, joka käyttää resursseja matkakohteissaan vastuullisesti tuottaen jatkuvasti laadukkaita matkoja ympäristöllisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti. Ehkä matkanjärjestäjät olettavat asiakkaidensa ensin selvittävän matkanjärjestäjän ympäristölliset arvot, ennen kuin he tutustuvat näiden matkatarjontaan. Tämän lisäksi ainoastaan yksi matkanjärjestäjä esitti mainoksessaan yhden laatusertifikaatin ja yksi matkanjärjestäjä mainitsi matkan hiilidioksidipäästöjen olevan kompensoitu Atmosfairin kautta. Suurin osa tutkimistani viinimatkoista sijoittui ajallisesti alkusyksyyn. Viinimatkailun kausiluonteisuus on nähty monissa (vrg. Poitras & Getz 2006, 427-430) kestävän matkailun tutkimuksissa negatiivisena seikkana, koska merkittävät viinimatkailusta syntyvät tulot keskittyvät pitkälti yhteen pääsesonkiin.

Aiempaan tutkimukseen viitaten (Koch ym., 2013) voidaan todeta viinimatkailun haasteina erityisesti yhteistyön puutteen viininviljelijöiden ja matkailualan välillä. Ongelmat usein liittyvät esimerkiksi viininviljelijöiden ajan ja resurssien rajallisuuteen tai matkailu- ja markkinointiosaamisen puutteeseen. Matkanjärjestäjien voidaan nähdä yhdistävän nämä kaksi toimialaa. Itse matkanjärjestäjä ei välttämä ole koskaan edes vieraillut itse matkakohteessa, sillä usein kyseisen matkan matkaopas on se henkilö, joka tuntee kyseisen matkakohteen huolehtien samalla onnistuneesta matkankulusta. Tutkimuksessani selvisi, että osa matkanjärjestäjistä painottaa erityisesti matkaoppaan paikallistuntemusta, mutta kaikki eivät edes kerro matkaoppaan taustoista mitään. Yksi matkanjärjestäjä eroaa selvästi muista sillä, että kyseinen, oletettavasti yhden miehen matkatoimisto, tuo ihailtavasti mainoksessaan esille paikallisen tietämyksensä ja innostuksensa vierailtavia viinitiloja kohtaan, toimien samalla itse oppaana kyseisellä matkalla.

Matkaan sisältyvät palvelut, jotka toistuvat kaikissa mainoksissa, ovat kuljetukset matkan aikana, viiniin liittyvät aktiviteetit, majoitus ja ravintolat. Tutkimuksessani selvisi, että kuusi matkanjärjestäjää seitsemästä suosi pääsääntöisesti ympäristöystävällistä matkustustapaa, kuten pyöräilyä ja vaelluksia lähiympäristössä. Näiden lisäksi osa matkanjärjestäjistä käytti osana laiva- tai bussimatkustamista sekä gondolihissiä. Ainoastaan yksi matkanjärjestäjä taittoi kaikki välimatkat minibussilla, mikä mainittiin vain ohimennen mainoksessa.

traiskirchen, gradu viinimatkailusta

Majoitukset kuvailtiin matkailumainoksissa pääpiirteittäin pieniksi ja perheomisteisiksi, jotka sijaitsevat idyllisesti luonnon helmassa. Perheomisteisten majoitusten suosiminen takaa usein sen, että turisteilta saadut rahat jäävät paikallisten asukkaiden käyttöön. Yhden matkanjärjestäjän matkalla majoitutaan jokilaivalla, joka siirtyi joka yö aina uuteen satamaan, mistä käsin matkailijat pääsevät pyöräilemään päivittäin uusille reiteille. Huomasin mainosten noudattavan positiivista esitystapaa, ilman että oltaisiin kerrottu mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ympäristöön, paikallistalouteen tai sosiaaliseen hyvinvointiin. Ne teemat, jotka Swarbrooken ja Hornerin (2007, 181) mukaan voisivat kiinnostaa vihreää matkailijaa, jäivät pääpiirteittäin mainoksissa esittämättä. Taulukon mukaan esimerkiksi kierrätys ja energian käyttö ovat vihreälle matkailijalle tärkeitä, mutta mainoksissa keskityttiin sen sijaan luomaan mielikuvaa siitä, kuinka kohteessa on loistavat mahdollisuudet rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Yhdessäkään mainoksessa ei kerrottu majoitusten mahdollisista ympäristöteoista.

Viiniin liittyvät aktiviteetit erosivat toisistaan valtavasti aineistoni mainoksissa. Toisissa matkoissa oli selkeästi enemmän viininmaisteluita, ohjattuja viinipolkukierroksia ja jopa osallistuminen sadonkorjuuseen, kun taas toisissa viinitilakierros oli vain pieni osa matkaa muiden kulttuurikohteiden ohella. Koch (2013) on tutkinut viinimatkailijoiden odotuksia Saksassa ja huomannut, että viinimatkailijat suosivat viinitilavierailuja yhdistettynä erilaisiin kokemuksiin viinin ympärillä. Tässä työssä tuli hyvin esille se, että matkanjärjestäjät usein suosivat viinimatkojensa ohjelmassa myös muita viiniin liittyviä aktiviteetteja. Viini kulkee usein käsi kädessä ruuan kanssa. Kahdessa mainoksessa, jotka sijoittuvat samaan matkakohteeseen, tuli esille täysin uusi termi: Slow Food. Kyseisen ravintolan mukaan kestävyys on olennainen osa heidän filosofiaansa. Heille Slow Food tarkoittaa vastuullista ja kunnioittavaa elintarvikkeiden käsittelyä ja paikallisia tuotteita suositaan ensisijaisesti. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten laajasti tätä käsitettä käytetään muuten Saksassa markkinoinnissa, sillä kyseiset matkanjärjestäjät eivät olleet avanneet termiä mainoksissaan.

Matkanjärjestäjät pyrkivät kokonaisvaltaiseen matkustuskokemukseen. Mainoksissa tuotiin erityisesti esille se, kuinka matkustaja pääsee nauttimaan matkastaan kaikilla aisteilla. Päiväkohtaisissa matkakuvauksissa oli helppo sukeltaa mielikuvaan, jossa vaelletaan kauniiden luonnonmaisemien ympärillä maistellen samalla paikallisia viinejä. Kuvat mainoksissa esittivät lähes poikkeuksetta luonnon idyllisenä ja rauhallisena. Maisemat houkuttelevat puhtaudellaan ja tunnelmallaan, eikä yhdessäkään kuvista ollut toisia ihmisiä, liikennettä tai työkoneita näkyvillä. Mielestäni mainosten kuvat tukevat Swarbrooken ja Hornerin (2007, 181) taulukkoa, sillä vihreiden turistien nähdään olevan kiinnostuneita luonnonsuojelusta ja luonnon saastumisen ehkäisemisestä. On tietenkin eri asia, kuinka realistisia kyseiset kuvat todellisuudessa ovat.

Analyysiosion viimeisessä kappaleessa analysoitiin sitä, mitä potentiaaliset asiakkaat voivat jo matkamainoksessa oppia viinistä ja viininviljelystä. Voidaan ehkä olettaa, että ainakin osa asiakkaista, jotka haluaisivat osallistua viinimatkalle, haluaisivat jo matkamainoksesta saada käsityksen siitä, millä viinitiloilla mahdollisesti käydään ja minkälaisia erikoisuuksia heillä mahdollisesti on. Mainoksissa kävi kuitenkin ilmi, että ainoastaan yksi matkanjärjestäjä toi mainoksissaan esille vierailtavien tilojen nimen lisäksi tilahistoriaa, kertoi viiniin vaikuttavista tekijöistä sekä luomuviljelystä, ja tarjosi jopa mahdollisuutta osallistua sadonkorjuuseen. Sadonkorjuun jälkeen matkailijat pääsivät yhdessä nauttimaan illallista muiden sadonkorjuutyöntekijöiden ja viinintekijöiden kanssa. Tässä yhdistyy erinomaisesti myös sosiaalinen kanssakäyminen paikallisten ihmisten kanssa, minkä uskon tuovan merkittävää lisäarvoa asiakkaalle mahdollisen asiakassuhteen syntymisen kannalta. Suurimmilta osin mainoksissa viinitilan kuvaus jäi erittäin pintapuoliseksi, sillä usein mainittiin ainoastaan viinitilan nimi ja mahdollisesti yksi rypälelaji. Muutamassa viinimatkamainoksessa ei edes mainittu, millä viinitilalla ohjelmassa mainittu viininmaistelu tulee olemaan.

Aiheen tutkimusta voisi jatkaa kyselytutkimuksella tutkimalla sitä, miten viinimatkalle osallistuneet asiakkaat kokivat kyseisen viinimatkan. Tutkimuksessa voitaisiin muun muassa selvittää, vastasiko koettu matka itse matkan mainosta ja ilmenikö matkan aikana jotain kestävään matkailuun liittyvää, mitä ei oltu mainoksessa kerrottu. Tällä tavoin voisivat matkanjärjestäjät tulevaisuudessa muokata viinimatkamainoksiaan entistä puhuttelevimmiksi kohderyhmänsä silmissä.


Jukrat, joko seuraat minua sosiaalisessa mediassa?

Facebook: @korkkaritrinkassa

Instagram: @eveliinatyllinen

16 Comments

  • Anna | Muuttolintu.com

    Hyvältä näyttää! Helpottaa työtä aika paljon, kun kirjoittaa aiheesta, joka on itsellä lähellä sydäntä. Voisin niin kuvitella myös valitsevani jonkun tällaisen aiheen 🙂

  • Olipas mielenkiintoista lukea tästä. Olen itse nimittäin tehnyt ylemmän AMK:n lopputyön myös viinimatkailusta. Keskusteltiinkos me tästä jo kerran joissain kommenteissa? Joka tapauksessa, kuten joku tuossa yläpuolella jo mainitsi, niin gradukin on sen verran laaja, että täytyy oikeasti olla kiinnostunut aiheesta, että sen jaksaa tehdä loppuun asti. Minäkin olen nähnyt laidasta laitaan noita viinimatkojen mainoksia, kuten tuossa lopussa mainitset. Itselleni kyllä täytyy olla vähän muutakin infoa kuin vain viintilojen nimet, jos reissuun lähtisin. Ainahan on mielenkiintoista päästä näkemään vähän muutakin kuin se maistelutiski pelkästään ja oppimaan itsekin jotain uutta.

  • Mahtava graduaihe ja hienoa että puskit sen eteenpäin alusta alkaen. Itse olen vasta viime aikoina alkanut enemmän innostua Saksasta matkailumaana ja sen viinit toimivat osaltaan aika hyvänä houkuttimena, joten siksikin tämä postaus kiinnosti.

    • Eveliina

      Hahah, kiitos! 🙂 Saksalaiset viinit viehättävät todella ja onkin yksi hyvä syy käydä Saksassa! Viinimatkailua haluaisin itsekin harrastaa aktiivisemmin! 🙂

  • Kiinnostava gradun aihe, ja tosiaan pääopintosuunta huomioiden melko yllättävä, joten mahtavaa että ”out of the box” ajattelu ja aihe hyväksyttiin tutkimuskohteeksi. Oman osaamisen soveltaminenhan on työelämässäkin erittäin merkittävää, ei niillä pelkillä papereilla liene kukaan koskaan menestynyt.

    • Eveliina

      Juu, erävoittohan tuo oli omalla kohdallani ja siitä saan todellakin kiittää avarakatseista graduohjaajaani. Koin ainakin itse, että kiinnostavaan aiheeseen tutustuu itsekin paljon motivoituneemmin ja voi kokea sillä tiedolla saavansa jotain oppia myös tulevaan. 🙂

  • Kiitos erilaisesta postauksesta ja mielenkiintoisesta gradusta, johon voisi vaikka palata, kun matkat taas mahdollisia.

    • Eveliina

      Kiitos Asko! 🙂

  • Hieno gradu! 🙂 Lopputyöhön olisi tärkeää löytää aihe, josta on aidosti kiinnostunut, muuten se on aikamoista takkuamista. Hienoa, että sait tehdä haluamastasi aiheesta, joka ei varmaan ollut ihan perinteinen kielitieteilijälle. Oman lopputyöni tein yritykseen, jossa olen vieläkin töissä. Siellä sitä sai esitellä eri kokouksissa ja jälkikäteen kuulin, että kaverini oli hyödyntänyt sitä omassa työpaikassaan. Aihe liittyi digitaaliseen markkinointiin, joka oli silloin monessa yrityksessä aika lapsenkengissä. Monesti olen miettinyt, että toivottavasti lopputöitä hyödynnetään paremmin. Kun opiskelija on uhrannut aikaa tutkimuksen tekemiseen, olisi harmillista, jos gradu jäisi hyllyyn pölyttymään.

    • Eveliina

      Ihan mahtavaa Merja, että oot saanut tehdä gradun suoraan jollekin yritykselle ja olet kuullut sitä käytettävän jälkeenpäinkin. Niin siistiä! Kaiken lisäksi mieletön aihe, joka on vahvasti pinnalla vielä tänäkin päivänä. Musta on tavallaan hyvä muutos, että gradut tänä päivänä julkaistaan nettiin, niin niihin pääsee käsiksi paljon helpommin, jos aihe jotain muuta sattuisi auttamaan / kiinnostamaan esimerkiksi omaa tutkimusta tehdessä. 🙂

  • Ottamatta kovin yksityiskohtaisesti kantaa gradusi yksityiskohtiin, niin palasin vielä lopuksi takaisin alkuun noihin ”ohjeisiisi”. Juuri noinhan se on, vaikka opiskelijan keskellä valmistumisprosessiaan se saattaisi olla vaikea uskoa/hyväksyä, että kunhan on päässyt ensimmäiseen työpaikkaansa ja saanut vähän työkokemusta alle, niin aika vähäiseen arvoon opintosuoritukset ainakin yksityisellä puolella jäävät. Poislukien se, että opinnot pitää olla suoritettu loppuun! Pitää olla valmistunut joksikin, sillä se osoittaa sen, että ihminen kykenee pitkäjänteiseen suoritukseen ja sitoutumaan.

    • Eveliina

      Pitkälti samoilla linjoilla Pirkko! Siinä gradukuplassa sitä helposti ajattelee ehkä työstävänsä jotain tiedehistoriaa mullistavaa mestarityötä, joka ratkaisee koko loppuelämän suunnan. Tietenkin tämä voi joidenkin kohdalla ollakin se tilanne, mikä on tietenkin mahtava juttu! Itselleni gradu oli ainakin se pakollinen velvollisuus, jotta paperit saisin. Omalla kohdallani homma eteni lopulta kunnolla vasta silloin, kun laskin reilusti rimaa ja käytin kaiken aikani vain työn edistämiseen. 🙂

  • Siiri

    Mielenkiintoinen aihe. Erikoista, ettei mainonnassa enempää tuotu esille vihreitä arvoja, vaikka kestävä matkailu tuntuu olevan myyntivaltti.

    • Eveliina

      Niimpä, tuo tulos yllätti itsenikin silloin! En koskaan lähettänyt graduani näihin yrityksiin, joiden mainoksia analysoin. Olisi ehkä voinut 😉

  • Heh, mulle aikoinaan tarjottiin gradua tehtäväksi etäisesti vähän vastaavasta aiheesta, nimittäin viinien maahantuontiin liittyvää. En kuitenkaan tarttunut tuohon, vaan omat tutkielmani olen kirjoittanut aika eri aiheista. Ei ole kukaan halunnut työpaikkahaastattelua varten kukaan gradua luettavaksi, mutta siitä ja keskeisistä tuloksista on kyllä kyselty haastatteluissa yllättävänkin usein.

    • Eveliina

      Ohoh, mä olisin voinut innolla tarttua tuohonkin aiheeseen! 😍 Toki kuitenkin on erittäin tärkeää, että aihe tuntuu omalta, jotta siihen löytyy intoa paneutua. Mielenkiintoista kuulla, että gradusta ollaan oltu kiinnostuneita. En ole tähän itse vielä törmännyt aiemmin, mutta uskoisin, ettl tässäkin tilanteessa mielekkäästä aiheesta kertoo mielelläänkin. 😚

Vastaa

Eveliina

Writer & Blogger

Scroll to Top