Huhtikuun ensimmäisenä aurinkoisena viikonloppuna mietimme ystäväni kanssa jotain kivaa päiväretkikohdetta Turun lähistöltä. Ystäväni työkaveri taisi suositella Kaasivuorta, Turun eteläisen saariston korkeinta kohtaa.
Kaasivuori – päiväretki Turusta Nauvon korkeimmalle vuorelle Read More »
Mielikuvissani luulin, että tarvitsisi kuulua avantouintiseuraan, ostaa Umbron kokouimapuku, saunamyssy, nimikoitu pefletti ja avantotossut. Onneksi olin kovin väärässä. Lukemalla lisää löydät vinkkejä miten päästä alkuun ja missä Turussa voi lajia helposti kokeilla.
Turku – jäätävä avanto x 3 Read More »
Rauhaton sieluni kaipaa aina aika ajoin kaukomaille, mutta mikään ei silti voita sitä tavallista elämää Suomessa. Sinne on aina mahtava palata reissuilta ja viettää sitä ihan normaalia arkea. Voi kuinka onnellinen olen siitäkin, että saan lentää jouluksi kotiin täältä Leipzigista! Suomi 100 -päivän kunniaksi esittelen omat suosikkini kotimaasta. Oma instafeedini paljasti loppujen lopuksi aika helposti teemoittain, missä vietän eniten aikaa Suomessa. Tai ainakin paikat, joissa olen innostunut kuvaamaan eniten. 😉 Mökillä Pirkanmaalla Vietin kaikki lapsuuden kesät näissä maisemissa. Nykyisin kesät ovat mukamas niin kiireisiä, ettei tänne ehdi enää kuin kerran tai kaksi kesässä. Ne ovatkin useimmiten koko kesän rentouttavimmat päivät, kun pääsee soutelemaan, marjastamaan ja savusanomaan. Olen myös aina ollut kovien ukkosmyrskyjen suuri ystävä ja mökillä ukkostikin joinain kesäiltoina oikein rytinällä. Miksi Turussa ei koskaan ukkosta kunnolla?! View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) Jossain päin Airistoa tai Turun saaristoa Turun saaristo on ehdottomasti pala kauneinta Suomea. Huomasin omia instakuviani selatessa, että yleisestikin meri on ollut yhdistävä teema lähes kaikissa kuvissani. Ensi kesänä ehdottomasti voisi upgreidata mummotunturin johonkin vaihteelliseen fillariin ja polkea koko Saariston rengastien. Tai sitten purjehdusreissu isolla porukalla Ahvenanmaalle, niinkuin silloin kolme vuotta sitten! Erityisesti kesällä Suomessa kannattaa lähteä kaikkeen mukaan, mihin vain pyydetään! Spontaaneista reissuista jää aina parhaimmat muistot. Ainakin nyt näitä kuvia selatessa tuntuu vahvasti siltä. View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) Turku ja sen lähiseudut Olen asunut Turussa vasta reilut viisi vuotta, enkä siksi ikinä saa kutsua itseäni paljasjalkaiseksi turkulaiseksi (sillä että haluaisinkaan), mutta silti tällä hetkellä en voisi kuvitella asuvani muualla. Turussa on kaikki mitä ihminen vain voi kaivata; Ruissalo rentoutumista varten, Ruisrock toisenlaista rentoutumista varten, Aurajoki hengailua ja syömistä varten, saaristo seikkailua varten ja metsät päiväretkiä varten… ja tietenkin ystävät sekä koti. Ainostaan perhe ja sukulaiset puuttuvat. View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) Pälkäne Tälle pienelle kunnalle menee titteli siitä, missä olen suurimman osan elämästäni tähän mennessä viettänyt. Pälkäneestä on ihanat muistot. Onneksi Turun pikajuna painaa vajaassa parissa tunnissa Tampereelle, josta pääsee helposti tänne. Kävin koulut lukioon asti pältsyssä, jonka jälkeen muutin Tampereen kautta Itävaltaan. Hävettää välillä, kuinka huonosti saan pidettyä yhteyttä silloisiin koulukavereihini ja ystäviini. Suurin osa on tosin muuttanut opiskelemaan muualle. Jos teistä joku lukee tätä ja olisi innokas järjestämään luokkakokousta, niin olisi huippua nähdä teitä kaikkia! Nykyisin useimmiten painan Turku-Tampere-Turku väliä lähinnä katsomaan perhettäni ja Madonna-kissaa. View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) Koli Kuvia selatessani huomasin, etten ole viime vuosina juuri poistunut Turku-Helsinki-Tampere -akselilta. Jopa oikein nolostuin – miten tässä näin on päässyt käymään? Nuorempana kun vielä kilpaurheilin, kävin kisoissa ympäri Suomen lähes viikoittain ja talvella vietimme aina vähintään yhden viikon jossain päin Lappia. Instassani koreili kaksi kuvaa Leviltä vuodelta 2014, jotka olivat otettu jollain klassisen 3310 jälkeläisellä, joten sitä pikselisörsseliä en kehdannut tähän edes liittää. Pari kertaa olen sentään käynyt opintojen takia hieman pidemmällä vierailulla Itä-Suomessa, jolloin muun muassa ihastuin Kolin kauneuteen. View this post on Instagram A post shared by tylli ☼ outdoor adventures (@eveliinatyllinen) Ensi vuonna lupaan skarpata kotimaanmatkailussa. Alku on jo hyvä, sillä vuosi vaihtuu näillä näkymin Rukalla ja pääsen vihdosta viimein parin vuoden tauon jälkeen taas laskemaan! Kansikuva on syksyiseltä päiväretkeltä Kuusiston linnanraunioilta. Mitkä on sun suosikit kotimaassa (instan mukaan) ?
5 kohdetta Suomessa, joissa viihdyn eniten Read More »
Alkusyksyisin tulee aina hirveä himo päästä metsään joko päiväretkelle eväiden kera, sienestämään tai keräämään smoothiemustikat ja -puolukat koko vuodeksi. Mikähän siinä on kun kesäisin metsässä käyn korkeintaan juoksulenkillä? Lapsuuteni olen viettänyt aika korvessa. Harrastin partiota ja rakensin majoja metsään. Olin innokkaana mukana partiovaelluksilla, vaikka rinkka ja minä taisimme olla yhtä pitkiä. Paalusolmuharjoituksia en oikein silloin arvostanut, mutta nykyisin niiden osaamattomuus hieman harmittaa. Iskän kanssa puolukka-apajien perässä juokseminen saa minut edelleen hengästymään, vaikka pidän itseäni suhteellisen ketteränä ja hyväkuntoisena. Kuhankuonon Kahden järven kierros kutsuu ulkoilemaan Turun päivänä kävimme Yläneellä sieniretkellä, ja voi jukrat saalis taisi olla jokin lähemmäs 20 litraa. Sen jälkeisenäkin viikonloppuna teki mieli metsään ja pienen googlailun jälkeen valinta oli kahden järven kierros, jonka sanottiin olevan noin 10km pitkä, helppo kulkuinen ja kestävän reilut 2 tuntia. Kierroksen kuvauksen oli tainnut kirjoittaa joku kiinteistönvälittäjä, joka myy kierrosta loistavalla järvinäköalalla. Olin täysin vakuuttunut, että reitti kulkee metsässä kahden eri järven rannalla suurimman osan ajasta. Valasrannan parkkipaikan jälkeen näki seuraavan kerran pientä veden kimallusta metsän takaa siinä puolen välin jälkeen ja siinä se melkein olikin. Kannattaa myös juosta, jos meinaa kierroksen kahteen tuntiin rykäistä. Meillä taisi mennä kahdella nopealla evästauolla ja kävellen reilut kolme tuntia. Reitillä oli myös suhteellisen pitkiä tieosuuksia. Kuhankuono alueena oli kuitenkin kaunista ja maisemat vaihtelevia. Nuotiopaikka tuli positiivisena yllätyksenä vastaan vasta kierroksen aikana. Meillä oli eväänä hedelmiä ja Kupittaan Citymarketin patongit, joten nautimme vain edellisten jättämästä hiilloksesta ja nuotion savuisesta tuoksusta. Nuotiopaikan viereisessä laavussa oli tarjolla polttopuita ja penkeillä oli valmiit veistetyt makkaratikut. Kauempana oli myös ulkohuussi, jos puskassa käyminen on vierasta. Kahden järven kierros -reitti on merkitty erittäin selkeästi punaisilla nauhoilla ja niitä on tiuhaan näkyvissä. Partioajoista on jo sen verran kauan aikaa, että rehellisellä suunnistuksella oltaisiin ehkä edelleenkin metsässä. Karttaa ja kompassia ei siis tarvitse ja puhelimen Google maps näyttää tarpeeksi sijaintia, jos haluaa arvoida jäljellä olevaa matkaa. Ihanan helppoa! Parhainta metsäretkillä on se kun mieli rauhoittuu jo ensimmäisen vartin jälkeen kuin taikaiskusta, eikä edes tee mieli kaivaa puhelinta taskusta. Se tietty fiilis, kun pääsee kaupungista pois keskelle hiljaisuutta tai linnun laulua. Ihana Kuhankuonon kansallispuisto. Tuntuu oikeasti siltä, että olisi saavuttamattomissa. Se on siistiä. Auringonlaskun aikaan päästiin takaisin Valasrantaan. Halusin vielä kuluttaa viimeisetkin ylimääräiset energiat tuossa mielettömässä järvimaisemassa harjoitellen flikkiä ja arabialaista. *** tutustu muihinkin postauksiini Turun seudun ulkoilureiteistä klikkaamalla tästä*** Moikataanko myös somessa? Facebook: @korkkaritrinkassa Instagram: @eveliinatyllinen
Kuhankuono – Kahden järven kierros Read More »
Ota yhteyttä:
eveliina.tyllinen@gmail.com
Tmi Eveliina Tyllinen
Y-tunnus: 2888551-7
